Karilta irti – työtön osuuskunta?

– Olette perustaneet… siis minkä? osuuskunnan?

Näin kysyi tuttavaltani hänen entinen työtoverinsa. Asialle ei pidä ainakaan nauraa. Monelle suomalaiselle osuuskunta on tuntematon yritysmuoto. Osuuskunnan tehtävä on harjoittaa taloudellista toimintaa, jotta se voi jakaa etuja jäsenilleen. Työntekijöiden omistamassa osuuskunnassa etu on yhtä kuin työpaikka.

Voiko osuuskunta olla työtön? Kysymys on outo, jos sen ymmärtää kirjaimellisesti.

Kuvitellaanpa tilanne, että kaikki osuuskunnan jäsenet alkavat odottaa, että joku toinen hankkii työt Silloin unohtuu, että työnantaja olemme me itse. Mehän omistamme tämän osuuskunnan! Voi käydä, että töitä ei osuuskunnalle heru, se on työtön. On käynyt niin kuin sadussa porsaasta, ankasta ja kissasta, jotka kyllä halusivat syödä kanan tekemän leivän mutteivat ponnistella leivän tekemiseksi.

Osuuskunnan jäsen ei voi olla vapaamatkustaja ja ajatella, että jostakin se työ tipahtaa. Ei, vaan hän itse osallistuu töiden hankintaan ja siten kantaa kortensa yhteiseen osuuskuntakekoon. Se on vähän kuin olisi yrittäjä, mutta yrittämistä tehdään yhdessä toisten jäsenten kanssa. Se palkitsee eri tavalla kuin tavallinen palkkatyö ja enemmän kuin yksinyrittäminen.

Elämme hankalaa aikaa maamme työelämässä. Kaikilla ei ole työtä. Ongelma on vakava. Isotkin vakaat yritykset ovat jakaneet irtisanomislappuja. Osa työtä vaille jääneitä on perustanut osuuskunnan ja työllistävät sillä tavoin itsensä. Hatunnosto heille.

Osuuskunta on joustava tapa tehdä työtä yrittäjämäisesti, myös osa-aikaisesti. Yhteiskuntamme tarjoaa työttömyysturvaa, joka auttaa pääsemään pahimman ylitse. Ei ole itsetarkoitus, että osuuskunta perustetaan työttömyysturvan säilymiseksi. Tämä ei varmastikaan ole ollut lainsäätäjänkään tarkoitus.

Lopullinen tavoitehan on, että jokainen voi elää työllänsä.

…………

Uusi blogini ”Karilta irti” arvioi ja kummastelee arjen asioita, usein osuustoimintaa. Lujalla, mutta lempeällä otteella. Toivon jatkokeskustelua aiheesta tällä palstalla ja varsinkin jokapäiväisessä työssä.

Jaa artikkeli

Lue myös

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Tilaa uutiskirje