Karilta irti – työtön osuuskunta?

– Olette perustaneet… siis minkä? osuuskunnan?

Näin kysyi tuttavaltani hänen entinen työtoverinsa. Asialle ei pidä ainakaan nauraa. Monelle suomalaiselle osuuskunta on tuntematon yritysmuoto. Osuuskunnan tehtävä on harjoittaa taloudellista toimintaa, jotta se voi jakaa etuja jäsenilleen. Työntekijöiden omistamassa osuuskunnassa etu on yhtä kuin työpaikka.

Voiko osuuskunta olla työtön? Kysymys on outo, jos sen ymmärtää kirjaimellisesti.

Kuvitellaanpa tilanne, että kaikki osuuskunnan jäsenet alkavat odottaa, että joku toinen hankkii työt Silloin unohtuu, että työnantaja olemme me itse. Mehän omistamme tämän osuuskunnan! Voi käydä, että töitä ei osuuskunnalle heru, se on työtön. On käynyt niin kuin sadussa porsaasta, ankasta ja kissasta, jotka kyllä halusivat syödä kanan tekemän leivän mutteivat ponnistella leivän tekemiseksi.

Osuuskunnan jäsen ei voi olla vapaamatkustaja ja ajatella, että jostakin se työ tipahtaa. Ei, vaan hän itse osallistuu töiden hankintaan ja siten kantaa kortensa yhteiseen osuuskuntakekoon. Se on vähän kuin olisi yrittäjä, mutta yrittämistä tehdään yhdessä toisten jäsenten kanssa. Se palkitsee eri tavalla kuin tavallinen palkkatyö ja enemmän kuin yksinyrittäminen.

Elämme hankalaa aikaa maamme työelämässä. Kaikilla ei ole työtä. Ongelma on vakava. Isotkin vakaat yritykset ovat jakaneet irtisanomislappuja. Osa työtä vaille jääneitä on perustanut osuuskunnan ja työllistävät sillä tavoin itsensä. Hatunnosto heille.

Osuuskunta on joustava tapa tehdä työtä yrittäjämäisesti, myös osa-aikaisesti. Yhteiskuntamme tarjoaa työttömyysturvaa, joka auttaa pääsemään pahimman ylitse. Ei ole itsetarkoitus, että osuuskunta perustetaan työttömyysturvan säilymiseksi. Tämä ei varmastikaan ole ollut lainsäätäjänkään tarkoitus.

Lopullinen tavoitehan on, että jokainen voi elää työllänsä.

…………

Uusi blogini ”Karilta irti” arvioi ja kummastelee arjen asioita, usein osuustoimintaa. Lujalla, mutta lempeällä otteella. Toivon jatkokeskustelua aiheesta tällä palstalla ja varsinkin jokapäiväisessä työssä.

Jaa artikkeli

Lue myös

Kuka osuuskunnan omistaa, ellei sen jäsen?

Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia yrityksiä. Niiden toimintaa ohjataan aivan samoin kuin yleisemmin tunnetussa yhteisömuodossa eli osakeyhtiöissä. Määräysvaltaa käyttävät osuuskunnissa jäsenet, osakeyhtiöissä osakkeenomistajat.

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.

Mari Kokko: Osuuskunta on väylä yrittäjyyteen 

Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Eikä suotta, sillä yrittäjät ja yritykset yritysmuodosta riippumatta ovat Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita. Luovat työtä ja vastaavat merkittävästä osasta maamme verotuloista.  

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.