Garda Scuola – Osuuskunnan ylläpitämä koulu

Opintomatkalla Joroisten lukion osuuskunta Eihvelin kanssa Gardajärven ympäristöön kävimme tutustumassa osuuskuntamuotoisesti järjestettyyn Garda Scuola -kouluun. 

Garda Scuola on koulu, jossa alakoulu, yläkoulu, tieteellinen, lukiota vastaava toinenaste ja ammatillinen puoli. Osuuskunnan jäseninä oppilaiden vanhemmat. Kun oppilaat valmistuvat vanhempien jäsenyys päättyy. Koulu keskittyy erityisesti paikalliseen koulutuksen tarpeeseen ja siten ammatillisen koulutuksen painotus on nimenomaan matkailu. Koulu on myös alueellisesti poikkeuksellinen organisoitumisen muotonsa vuoksi.

Vuonna 1960 perustetussa koulussa on yhteensä eri asteilla n. 600 oppilasta, joiden vanhemmat ovat osuuskunnan jäseniä ja toimivat myös sen hallinnassa. Jäseninä on myös Acron ja Rivan kaupungit, paikallinen osuuspankki sekä muita paikallisia toimijoita.


Garda Scuolan matkailulinjan opiskelijoita ja Joroisten lukion opiskelijoita koulun edustalla.

Olisiko tälläisesta koulun mallissa mahdollisuuksia Suomessa niille kouluille, jotka saattaisivat muutoin olla esimerkiksi lakkautusuhan alla? Osuuskunnassa saattaisi vanhempien lisäksi olla jäsenenä myös esimerkisi kunta, paikallisia yrityksiä ja miksei vaikka oppilaatkin. Viime kesänä OTT Jukka Linna teki väitöskirjan, jossa pohdittiin olisiko osuuskunta ollut parempi malli ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisessä verrattuna osakeyhtiöön.

Matti Ketola

Jaa artikkeli

Lue myös

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Tilaa uutiskirje