Garda Scuola – Osuuskunnan ylläpitämä koulu

24.10.2016 / Näkökulma

Opintomatkalla Joroisten lukion osuuskunta Eihvelin kanssa Gardajärven ympäristöön kävimme tutustumassa osuuskuntamuotoisesti järjestettyyn Garda Scuola -kouluun. 

Garda Scuola on koulu, jossa alakoulu, yläkoulu, tieteellinen, lukiota vastaava toinenaste ja ammatillinen puoli. Osuuskunnan jäseninä oppilaiden vanhemmat. Kun oppilaat valmistuvat vanhempien jäsenyys päättyy. Koulu keskittyy erityisesti paikalliseen koulutuksen tarpeeseen ja siten ammatillisen koulutuksen painotus on nimenomaan matkailu. Koulu on myös alueellisesti poikkeuksellinen organisoitumisen muotonsa vuoksi.

Vuonna 1960 perustetussa koulussa on yhteensä eri asteilla n. 600 oppilasta, joiden vanhemmat ovat osuuskunnan jäseniä ja toimivat myös sen hallinnassa. Jäseninä on myös Acron ja Rivan kaupungit, paikallinen osuuspankki sekä muita paikallisia toimijoita.


Garda Scuolan matkailulinjan opiskelijoita ja Joroisten lukion opiskelijoita koulun edustalla.

Olisiko tälläisesta koulun mallissa mahdollisuuksia Suomessa niille kouluille, jotka saattaisivat muutoin olla esimerkiksi lakkautusuhan alla? Osuuskunnassa saattaisi vanhempien lisäksi olla jäsenenä myös esimerkisi kunta, paikallisia yrityksiä ja miksei vaikka oppilaatkin. Viime kesänä OTT Jukka Linna teki väitöskirjan, jossa pohdittiin olisiko osuuskunta ollut parempi malli ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisessä verrattuna osakeyhtiöön.

Matti Ketola

Jaa artikkeli

Lue myös

|

Kuka osuuskunnan omistaa, ellei sen jäsen?

Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia yrityksiä. Niiden toimintaa ohjataan aivan samoin kuin yleisemmin tunnetussa yhteisömuodossa eli osakeyhtiöissä. Määräysvaltaa käyttävät osuuskunnissa jäsenet, osakeyhtiöissä osakkeenomistajat.

, , |

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.

|

Mari Kokko: Osuuskunta on väylä yrittäjyyteen 

Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Eikä suotta, sillä yrittäjät ja yritykset yritysmuodosta riippumatta ovat Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita. Luovat työtä ja vastaavat merkittävästä osasta maamme verotuloista.  

, , |

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.