SKILLOON-kisasta tsemppiä yrittäjämäisyyteen!

Yrittäjämäisyyttä kouluihin?

Yrittäjyyskasvatus ja yrittäjämäisyys liittyvät nykyajan opetuksen kehittämiseen. Yrittäjämäisyyteen ohjataan aina päiväkodeista korkeakouluihin. Yrittäjämäisyys tarkoittaa päivittäistä oman elämän hallintaa, tavoitteellista toimintaa, uusien asioiden kokeilua, yhdessä ideointia, riskien ottamista, innovointia, ongelmien ratkaisua jne. Koulumaailmassa yrittämäisyys näkyy myös siinä, miten lapsia ja nuoria ohjataan työelämään. Lisäksi ideoidaan ja kokeillaan pienimuotoisesti yrittäjyyttä sekä verkostoidutaan työelämään. Tavoitteena ei ole, että ”suoraan koulun penkiltä” tarjotaan yrittäjyyttä ansaintakeinona. Koulutuksen aikana ohjataan ymmärtämään, mitä yrittäjyys on, miten sitä voisi kokeilla ja miten yrittäjyys voisi olla jossakin elämän vaiheessa yksi vaihtoehto oman työpolun kehkeytymiseen. Toki meillä on joukko nuoria, jotka ovat innokkaasti jo opiskelujen aikana käynnistäneet yritystoimintaa!

Suomi 100-kisa

Mynämäen kunnan koordinoimassa ja Opetushallituksen rahoittamassa Digitreenari lukioihin! –hankkeessa pidettiin aiheen tiimoilta valtakunnallinen Suomi 100-vuotiskisa 2017 – 2018.  Digitreenari lukioihin! –hankkeessa on kehitetty tutkimusperusteinen oppimisympäristö SKILLOON, www.skilloon.fi, joka tukee opiskelijan päivittäisiä opintoja sekä ohjaa orientoitumaan työelämään ja yrittäjyyteen. Kisa toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston kanssa ja Hannes Gebhardin rahaston tuella.

Kilpailutehtävissä ohjattiin käyttämään oppimisympäristöä ja antamaan ideoita sen kehittämiseksi. Lisäksi kannustettiin ideoimaan omaa osuuskuntaa. Kisa tavoitti erinomaisesti korkeakoulut ja oppilaitokset. Yli 300:n lukion, 25 opettajankoulutuslaitoksen ja 100:n muun organisaation kautta kisaviesti levisi yli 10 000:lle vastaanottajalle. Lisäksi kisa oli esillä monissa uutiskirjeissä sekä konferensseissa ja facebook-kampanja keräsi myös oman osansa tykkäyksiä. Lisäksi aiheesta kirjoitettiin pari blogikirjoitustakin.

Ideat ja ratkaisut olivat hersyviä. Uusia osuuskuntia voisi syntyä esimerkiksi nuorten kädentaitoihin kannustamisesta, taidepajasta, parisuhdeterapian tuottamisesta tai opiskelijoiden tutortoiminnan kehittämisestä.

Voittajat eri luokissa olivat opettajaopiskelijatiimi Maija Heinonen ja Van Thang Nguyen, Turun yliopistosta, OKL; Paavo Suominen Mynämäen lukiosta; ja Noora Rguibi Helsingin Englantilaisesta koulusta.

 

Mitä jatkossa?

Kisa oli erittäin hyvä konsepti sekä oppimisympäristön että osuuskunta-yrittäjyyden levittämiseen. Meillä on jo mukavia jatkoideoita uuden kisan kehittämiseen. Olisi mielenkiintoista luoda kisakonsepti, jossa esimerkiksi yritysideoita kehitetään ja sparrataan täysin avoimessa ympäristössä. Voit nähdä kaverien ideoita, kommentoida ja parastaa myös omaa ideaasi tämän perusteella entistäkin enemmän.

Tästä on tulossa lisää. Ole kuulolla. Seuraa meitä! www.skilloon.fi

 

Mirva Jalo, projektikoordinaattori, Mynämäen kunta
Jaana Seikkula-Leino, KT, dosentti, Turun yliopisto

Jaa artikkeli

Lue myös

Kuka osuuskunnan omistaa, ellei sen jäsen?

Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia yrityksiä. Niiden toimintaa ohjataan aivan samoin kuin yleisemmin tunnetussa yhteisömuodossa eli osakeyhtiöissä. Määräysvaltaa käyttävät osuuskunnissa jäsenet, osakeyhtiöissä osakkeenomistajat.

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.

Mari Kokko: Osuuskunta on väylä yrittäjyyteen 

Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Eikä suotta, sillä yrittäjät ja yritykset yritysmuodosta riippumatta ovat Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita. Luovat työtä ja vastaavat merkittävästä osasta maamme verotuloista.  

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.