Osuustoiminta on hallitusohjelmassa

Puheenjohtaja Antti Rinteen johdolla käydyt hallitusneuvottelut ovat päätöksessä ja ohjelma ”Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta” on julkistettu 3. kesäkuuta. Ohjelmassa on useita osuustoiminnan aseman edistämiseen liittyviä kirjauksia, joka on hyvä lähtökohta tuleville vuosille.

Ensimmäinen ja tärkein on yleinen tahtotila, että hallitus lupaa edistää osuuskuntamuotoista yritystoimintaa.

Ohjelmasta löytyy myös yksityiskohtaisempia kirjauksia.

Hallitusohjelmassa sanotaan, että ”varmistetaan yritystoiminnan jatkuvuutta omistajanvaihdostilanteissa ottaen myös huomioon tilanteet, joissa henkilöstö jatkaa yrityksen toimintaa.” Tämä viittaa kansanedustaja Anna Kontulan ajatukseen siitä, että osuuskunta soveltuu tällaisiin omistajavaihdostilanteisiin.

Ohjelmassa todetaan osuuskunta-asumisesta, että hallitus edistää ja tukee ryhmä- ja osuuskuntarakentamista. Hallitus lupaa jatkaa osuuskunta-asumisen pilotteja ja valmistelee osuuskunta-asumisen lainsäädäntöä.

Hallitus haluaa myös selvittää lainsäädännön muutostarpeita työn murroksen näkökulmasta. Tässä viitataan itsensä työllistäjiin, jakamis- ja alustatalouteen, uusiin työn tuottamisen muotoihin ja osuuskuntiin.

Ohjelmassa myös todetaan, että päättyneen maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutyön tuloksia hyödynnetään mahdollisimman laajasti. ”Valtion, maakuntien liittojen sekä yksityisten toimijoiden ja järjestöjen välisiä yhteistyökokeiluja edistetään vapaaehtoisuuden pohjalta ja niille selvitetään uusia rahoitusmalleja.” Tässä on löydettävissä viittaus osuuskuntien ja järjestöjen rooliin, jota PTT selvitti Sipilän hallituksen aikana valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta.

Osuustoimintakulmaa voi löytää myös muista kohdista. Hallitus laatii kotimaisen osaamisen ohjelman, joka ”tukee kasvua löytämällä keinoja vahvistaa, monipuolistaa ja tasa-arvoistaa suomalaista omistajuutta.” Osuustoiminnan kannalta kiinnostavia ja tärkeitä ovat myös kirjaukset, että ”huolehditaan elämisen ja yrittämisen edellytyksistä koko Suomessa monimuotoisesti” ja ”maataloutta voidaan harjoittaa kestävästi ja kannattavasti koko Suomessa. Hallitusohjelmassa viitataan Finnveran valtuuksien riittävyyteen, jolla voi olla liittymäkohta osuuskunta-mallin rahoittamiseen.

Muitakin kohtia löytynee. Sote-datalla voi olla kytkös sote-osuuskuntiin. Luovien alojen palvelukokonaisuuden käynnistämiseen kytkös on selvä. Kirjaukset puualan edistämisestä ja elintarvikealan toimintaedellytyksien parantamisesta voidaan ottaa osuustoiminnan piirissä myönteisesti vastaan. Omistajuuden monimuotoisuuden ymmärtämiseen viittaa kirjaus, että yritysten kasvua ja uudistumista mahdollistetaan erilaisten yritysten tarpeet tunnistaen.

Sami Karhu
toimitusjohtaja
Osuustoimintakeskus Pellervo ry

Jaa artikkeli

Lue myös

Kuka osuuskunnan omistaa, ellei sen jäsen?

Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia yrityksiä. Niiden toimintaa ohjataan aivan samoin kuin yleisemmin tunnetussa yhteisömuodossa eli osakeyhtiöissä. Määräysvaltaa käyttävät osuuskunnissa jäsenet, osakeyhtiöissä osakkeenomistajat.

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.

Mari Kokko: Osuuskunta on väylä yrittäjyyteen 

Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Eikä suotta, sillä yrittäjät ja yritykset yritysmuodosta riippumatta ovat Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita. Luovat työtä ja vastaavat merkittävästä osasta maamme verotuloista.  

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.