Vahva ja yhtenäinen Euroopan unioni on osuuskuntien etu 

Vaikka osuustoiminta on vahvasti paikallista, EU on osuuskunnille tärkeä. 

EU:n yhtenäismarkkinat ovat luoneet taloudellisen alueen, joka edistää kauppaa, investointeja ja talouskasvua. Tämä hyödyttää yrityksiä ja kuluttajia. EU tarjoaa myös vaikuttavan yhteistyömahdollisuuden yhteisten suurten haasteiden ratkaisemiseen kuten ilmastonmuutos, maahanmuutto, talouden kasvu ja digitalisaation myötä tiedon suojaaminen.  

Jotta EU:n parhaat puolet tulisivat esille, niin kesän Euroopan parlamentin vaalien jälkeen aloittavan parlamentin ja komission on keskityttävä asioiden lisäksi päätöksenteko- ja toimintakyvyn vahvistamiseen sekä yhtenäisyyteen.

Jatkuva ja rakentava vuoropuhelu jäsenmaiden ja Euroopan unionin toimielinten välillä on keskeistä tulevaisuuden Euroopan rakentamisessa. 

Vahva ja yhtenäinen EU ei kuitenkaan tarkoita, että jäsenvaltioiden päätösvaltaa tulisi kaventaa. EU:n on keskityttävä asioihin, joilla on eurooppalaista lisäarvoa. Unionin tulee noudattaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita eli päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia.

Seuraavan komission työohjelman ohjenuorana tulee olla järkisääntely. EU:n tehtävänä ei ole olla direktiivi- ja asetustehdas, joka tuottaa ihmisten ja yritysten toimintaa vaikuttavia yksityiskohtaisia säännöksiä. EU:n on oltava iso isoissa asioissa ja pieni pienissä asioissa. Tulee myös normeja luodessa huomioida jäsenmaiden erilaiset olosuhteet. 

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon EU-vaaliohjelmassa on tavoitteena, että EU:n yrittäjyyspolitiikka edistää yritysmallien moninaisuutta ja otettava huomioon osuuskuntien erityispiirteet. Osuuskuntien sääntelyn on oltava tasapuolista muiden yritysmallien rinnalla.

Osuuskunta on reilu ja käytännössä testattu toimintamuoto uudenlaiselle yhdessä tekemiselle ja yhteisyrittäjyydelle. Yhteisö-, jakamis- ja alustatalous hyötyisivät eurooppalaisesta lainsäädännöstä ja sääntelyn valmistelussa on hyvä ottaa oppia osuuskuntakentästä.

Mari Kokko
Pellervon toimitusjohtaja

Lue lisää Pellervon EU-tavoitteista

Jaa artikkeli

Lue myös

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Tilaa uutiskirje