Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Järjestöjen on nyt etsittävä uusia kumppaneita ja rahoituslähteitä. Yritysten ja yksityishenkilöiden tuen merkitys tulee kasvamaan vapaaehtoistoiminnan rahoituksessa. Tämä tarkoittaa, että yrityksille tulevien tukipyyntöjen määrää kasvaa.

Osuustoiminnalliset yritykset tukevat jo nykyisellään erilaista vapaaehtoissektorin toimintaa. Niille tämä rooli on luonteva, koska osuuskuntayritysten tavoitteisiin kuuluu paitsi omistajilleen etujen ja palvelujen tuottaminen sekä toimintaympäristön moninainen tukeminen, joka edistää jäsenten ja alueen hyvinvointia.

Lähtökohtaisesti yritys valitsee kumppanikseen tahon, jonka arvot ja tavoite ovat linjassa yrityksen omien arvojen ja tavoitteiden kanssa. On myös hyvä avoimin mielin käydä läpi vapaaehtoissektorin laajaa kenttää ja keskustella ohjataanko tukea myös sellaiseen toimintaan mikä ei ole valtavirtaa kuten järjestökentän toteuttama päihdetyö tai aikuisten mielenterveystyö.

Kumppanuuden selkeiden ja läpinäkyvien käytäntöjen lisäksi on hyvä käydä säännöllisesti yrityksissä arvokeskustelua suhteessa kumppanuuksiin ja miten valintoja tehdään.

Yksin ei yritysten tuki järjestökentälle varmista järjestöjen toiminnan tulevaisuutta. Vaatii myös järjestöiltä uuden luomista. Yksi reitti on siirtymä järjestöstä kohti yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja lähteä kehittää toimintaansa yritysmäisempään suuntaan. Tarvitaan uutta osaamista kuten markkinointia, taloustaitoja ja vaikuttavuuden osoittamista. Ja oivallinen toteuttamismuoto uudenlaiselle järjestötoiminnalle olisi voittoa tavoittelematon osuuskunta.

Mari Kokko
Pellervon toimitusjohtaja

PS. Esimerkki osuuskuntakentän kumppanuudesta Kaakkois-Suomesta, jossa on käynnissä Rakkaudesta Kaakkois-Suomeen haku. Alueen osuuspankki tukee alueensa järjestötoimintaa 200 000 eurolla.

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoiminta Suomen itsenäisyyden rakentajana

Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut.

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Tilaa uutiskirje