Vuosi 2025 on yhteisymmärryksen ja yhdessä tekemisen vuosi

/ Näkökulma

Keskustelua leimaa polarisaatio ja vastakkainasettelu. Se ei ole kuitenkaan ihmisten välisen vuorovaikutuksen tilan koko kuva. Yhteisymmärrykselle ja yhdessä tekemiselle on tukijansa ja tekijänsä.

Yhteisymmärrys ei kuitenkaan synny itsestään, mutta sitä voi rakentaa – yhteisöllisyydellä, vastuulla ja pitkäjänteisyydellä. Näitä arvoja osuustoiminta edistää arjessaan.

Osuuskunnat ovat yhteisöllisyyden ja paikallisen vastuunkannon ilmentymiä. Niissä yhdistyvät osallisuus ja liiketoiminnan pitkäjänteisyys. Vuonna 2025 vietetään YK:n osuustoiminnan teemavuotta. Pellervo tulee tuomaan yhdessä jäsenyritystensä kanssa esille osuuskuntien luonnetta ja roolia.

Keväällä käytävissä kunta- ja aluevaaleissa korostuvat paikalliset kysymykset ja osallisuus. Yhteisöllisyys tarkoittaa käytännössä sitä, että ihmiset eivät vain kommentoi paikallisissa Facebook-ryhmissä, vaan myös tarttuvat toimeen. Osuustoiminta tarjoaa tähän konkreettisia keinoja.

Vuosi 2025 on yhteisymmärryksen ja yhdessä tekemisen vuosi. Yhteisöllisyys luo vakautta ja vahvistaa luottamusta. Osuuskunnilla on tässä merkittävä rooli – ne näyttävät esimerkkiä siitä, miten yhteistä hyvää rakennetaan.

Eli vuonna 2025 nousussa ovat osallisuus ja yhteisymmärrys, kun taas laskussa on jyrkkyys.

Mari Kokko
Pellervon toimitusjohtaja

Jaa artikkeli

Lue myös

|

Osuustoiminta Suomen itsenäisyyden rakentajana

Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut.

|

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

|

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

|

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Tilaa uutiskirje