Toimitusjohtaja Sami Karhun puhe Pellervo-Seura ry:n vuosikokouksessa 2018

Pellervo-Seura ry:n vuosikokous 2018

Toimitusjohtaja Sami Karhu

Radisson Blu Royal, Helsinki 11.4.2018

 

Arvoisat vuosikokousedustajat

Pellervon toiminnassa painottuivat vuonna 2017 Hedvig Gebhard -teemavuosi, Suomi 100 -juhlavuosi ja kuntavaaliohjelma. Niin myös osuustoiminnan järjestöllinen eheytyminen sekä uusi strategia vuosille 2018-2022. Näistä kuulimmekin valtuuskunnan puheenjohtajalta.

Talousneuvos Hedvig Gebhardin syntymästä tuli 150 vuotta. Nostimme esiin osuustoiminnan yhteiskuntaa uudistavan roolin, liikkeen ihmiskeskeiset arvot ja erityisesti naisten osallistumisen. Juhlaseminaarin järjestimme eduskunnan naisverkoston kanssa. Pääpuhujana oli eduskunnan puhemies Maria Lohela. Tilaisuudessa sai ensi-iltansa myös lyhytdokumentti ”Eräs osuustoiminnan ystävä”. Teema jatkui Pellervon Päivässä 2017, johon valtioneuvoston tervehdyksen toi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen. Hän kannusti osuustoimintaa mukaan kuntien elinvoiman kehittämiseen ja sote-uudistukseen. Gebhard-mitalin sai 15 ansioitunutta naista.

Osuustoiminta on maan suurimpia kansanliikkeitä. Juuri kansanliikkeiden on sanottu synnyttäneen Suomen. Ne kasvattivat laajat kansanjoukot alamaisista kansalaisiksi. Sitä kautta teemamme kietoutui yhteen Suomi 100 -vuoteen. Osuustoiminta-lehden juhlanumero 6/2017 omistettiin juhlivalle isänmaalle. Keskeiset vaikuttajat pohtivat siinä osuustoimintaliikkeen roolia osana yhteiskunnan ja ihmiskunnan kehitystä.

Hyvät vuosikokousedustajat,

Pellervon valtuuskunta hyväksyi uuden strategian kokouksessaan 8.12.2017. Valmisteluun osallistui laaja joukko edustajia. Se painottaa yhteistä edunvalvontaa. Se korostaa työtä osuustoiminnallisen ja keskinäisen liiketoimintamallin tunnetuksi tekemiseksi. Pellervo kehittää toimintaansa osuustoiminnan laaja-alaisena palvelu- ja kehityskeskuksena. Työskentelytapaa kehitetään tiimipohjaiseksi. Tiimit keskittyvät yhteiskuntasuhteisiin ja viestintään, lakipalveluihin ja edunvalvontaan, OT-yrityspalveluihin ja resurssipalveluihin. Tiimien taakse organisoimme jäsenyrityksien asiantuntijoista koostuvat työryhmät, joiden jäsenet saavat mandaattinsa yritysten ja yritysryhmien ylimmältä johdolta. Johtamisen tueksi kehitämme tulosmittaristoa.

Viime vuosi oli edellisen strategiakauden 2012-17 päätös. Näen, että kolme viimeisintä strategiakautta 2002 alkaen muodostavat aikajakson, jonka aikana olemme rakentaneet Pellervolle sopivan roolin, keskittyneet kumppanuusverkostojen tukemana osuustoimintamallin kehittämiseen ja näiden kehittämistulosten levittämiseen. Tietoa on saatavissa todella paljon eri kanavissa; tähän voimme vaikuttaa, mutta hyödyntäminen riippuu yrityksistä ja ihmisistä itsestään. Olemme myös vakauttaneet Pellervon talouden – viime vuoden miinusmerkistä huolimatta.

Julkistimme kuntavaaliohjelman 2017-21 teemalla ”Monimuotoisella osuustoiminnalla elinvoimainen yhteisö”. Nostimme esiin sen, kuinka mallimme laajentaa yrittäjyyden kirjoa ja lisää elinkeinojen voimaa, pitää lähipalvelut omassa ohjauksessa, osallistaa kuntalaisia ja lisää lähidemokratiaa. Ohjelmaa levitettiin päättäjien keskuuteen.

Työ uusien osuustoiminnan sovellusalueiden parissa jatkui. Sote-aihe oli esillä paljon, samoin alustaosuuskunnat. Pienosuuskuntafoorumi sekä niille suunnatut webinaarikoulutukset ja tietoiskut vakiinnuttivat paikkansa.

Osuuskuntien perustamisessa viime vuosi merkitsi notkahdusta. Yleensä perustamisluku on ollut päälle 200, mutta nyt jäätiin 169 uuteen yritykseen. Syitä olivat nähdäksemme vesihuolto-osuuskuntien perustamisaallon saaminen päätökseen, työosuuskuntien jäsenten työttömyysturvasta käyty ja epävarmuutta herättänyt keskustelu sekä osuuskuntiin erikoistuneen perustamisneuvonnan varsin rajalliset voimavarat. Tämä vuosi näyttäisi taas etenevän 200 yrityksen vuosivauhtia.

Arvostamme suuresti kumppaneitamme. Heidän toimiala-asiantuntemus yhdistettynä Pellervon osuustoiminta-asiantuntemukseen antavat mahdollisuuden saada aikaan merkittäviä tuloksia. Nostan esiin joitain esimerkkejä.

Osatyökykyisten työllistämistä edistävän Osallisuutta osuuskunnista -hankkeen kanssa on tehty syvälle käyvää yhteistyötä. Hankkeessa sai alkunsa neljä osuuskuntaa. Yhteistyötä on ollut myös mm. Rautalammin ja Suonenjoen ympäristössä toimivan Työtä osuuskunnasta -hankkeen kanssa. Näissä olemme yhdistäneet voimat myös jäsenemme Osuustoiminnan Kehittäjät – Coop Finland ry:n kanssa.

Sisar- ja jäsenorganisaatiomme Finlads Svenska Andelsförbundin kanssa toteutimme järjestöuudistuksen niin, että voimme palvella joustavasti molempien järjestöjen jäseniä kunkin äidinkielellä. Pellervon yhteistyösopimuksen uudistus sai sinetin, kun FSA:n vuosikokous hyväksyi sen yksimielisesti keväällä 2017. FSA sai välittömästi uuden jäsenen sopimuksen ansiosta.

Pellervo julkaisee esitteitä ja osuustoiminnan kehittymistä tukevia oppimateriaaleja itseopiskeluun ja kurssimateriaaleiksi. Juhani Laurinkarin kirja ”Yhteinen hyvä vai yksityinen etu? Yhteisötalous hyvinvoinnin rakentajana” tarkastelee yhteisötalouden merkitystä erityisesti uudistuvan hyvinvointipolitiikan näkökulmasta. ”Perustaisinko osuuskunnan?”-esite ja vastaava ruotsinkielinen esite julkaistiin ja lähetettiin yritysneuvontapisteisiin. Julkaisimme liikkeemme alkujuurista kertovan sarjakuva-albumin. Se pohjautuu keskeisesti mm. Riitta Mäkisen ja Anna-Liisa Sysiharjun kirjoittamaan elämäkertateokseen Eteenpäin ja ylöspäin, Hedvig Gebhardin osuus ja toiminta. Haluan vielä nostaa esiin tämän vuoden puolella julkaistun ”Osuustoiminta oppimismallina yrittäjyyteen” -teoksen, joka meni laajalti oppilaitoksiin.

Pellervon on jäsenenä Osuustoiminnan neuvottelukunnassa, joka jatkoi työtään mm. osuustoiminnan tutkimuksen, opetuksen sekä Kansainvälisen osuustoimintaliiton asioiden parissa. Professori Salme Näsi päätti työnsä ICA Euroopan hallituksessa. Uutena Suomen osuustoiminnan edustaja aloitti professori Anu Puusa. Järjestöneuvos Anne Santamäki päätti työnsä ICA Maailman hallituksessa. Uutena Suomen edustajana aloitti johtaja Marjaana Saarikoski. Nämä paikat eivät ole itsestäänselvyys, vaan meillä on ollut tarjota hyvät ehdokkaat.

Osuustoiminnan neuvottelukunnan lahjoitusvaroihin perustuvaa osuustoimintajohtamisen lahjoitusprofessuuria hoiti Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa KTT Iiro Jussila, jonka tunnemme myös PTT:n toimitusjohtajana. Jussilan päätoimittaman osuustoimintajohtamisen kansainvälisen tiedelehden ”Journal of Co-operative organization and Management” viidennen vuoden numerot ilmestyivät. Osuustoiminnan yliopisto-opetusta on edelleen toteutettu yliopistojen välisenä verkostoyhteistyönä. Pellervon lakiasianjohtaja on toiminut osuuskuntaoikeus -kurssin toisena vastuuhenkilönä.

Neuvottelukunnan tavoitteisiin kuuluu kannustaa myös uusiin ja alueellisiin hankkeisiin osuustoiminnan opetuksen ja tutkimuksen edistämiseksi. Asia on otettu vakavasti. Mikkelin yliopistokeskukseen perustettiin kaksi uutta Lappeenrannan teknillisen yliopiston professuuria. Osuustoimintayrittäjyyden professorina aloitti KTT Henri Hakala. Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen professorina aloitti KTT Mikko Pynnönen. Yritysrahoittajia ovat Etelä-Savon maakunnan osuuspankit ja Osuuskauppa Suur-Savo. Itä-Suomessa toimivat osuustoimintayritykset tekivät peräti 700.000 €:n lahjoituksen Itä-Suomen yliopistolle.

Neuvottelukunnan tavoitteisiin kuuluvia Osuustoiminta-aiheisia tohtorin väitöskirjoja syntyi yksi. Vaasan yliopistossa väitelleen Jari-Mikko Meriläisen tutkimuksesta käy ilmi, että Länsi-Euroopan osuuskuntamuotoiset pankit ja säästöpankit toimivat iskunvaimentimena vuosien 2008–2009 finanssikriisissä ja seuranneessa velkakriisissä.

Osakkuusyhteisöjemme toiminta on keskeinen osa Pellervon palvelutuotantoa. Erityisiä pilviä ei ole ilmaantunut vaan pääsääntöisesti kehitys on ollut suotuisaa. Nostan esiin joitain kehityskulkuja. Pellervo-Media Oy toiminnallinen ja taloudellinen tulos oli hyvä. Pitkään jatkunut Kodin Pellervon levikin nousu tosin ainakin toistaiseksi tasaantui. Ilmoitustulot ovat kuitenkin jopa nousseet. Mikään – tämäkään – ei ole mediamurroksessa itsestäänselvyys. Osuustoiminta-lehdelle tarvitsemme yksiselitteisesti lisää tilauksia, sillä osuustoimintayritysten fuusiokehitys vähentää tilauksia tendenssimäisesti. Pellervon taloustutkimus PTT ry toimii Pellervon tiloissa Eerikinkadulla Helsingissä. Remontoimme tilat yhteistyössä moderniin kuntoon. Pellervo-Instituutti Oy:n koulutustoiminta saa hyviä palautteita. Toimitusjohtaja Jukka Suvitie oli strategiakonsulttimme. Kantar TNS Agri Oy:n – entiseltä nimeltään Suomen Gallup Elintarviketieto Oy – kanssa toteutimme kerran kymmeneen vuoteen tehtävän osuustoimintatutkimuksen, joka julkaistiin tämän vuoden puolella. Pellervon Julkaisupalvelu Oy on fuusioitiin Pellervo-Media Oy:öön. Kehitysyhteistyöhankkeita vetävä FFD ry:n pientuottajia tukeva toiminta on ollut globaalia Aasiasta Amerikkaan. Uusi kotieläinasiamies Tarja Bäckman aloitti syksyllä Brysselin toimistossa.

Yhteistyö muiden maiden osuustoimintajärjestöjen kanssa tapahtui kansainvälisten järjestöjen puitteissa. Näitä olivat eurooppalaiset Cogeca ja Cooperatives Europe, pohjoismaalainen NBC ja globaalit ICA ja WFO.

Laajemmin Pellervon toiminnasta voi lukea painetusta vuotta 2017 koskevasta toimintakertomuksesta. Se on jaettu laajasti Osuustoiminta-lehden 1/2018 liitteenä. Sitä on myös täällä saatavilla.

Hyvä vuosikokous,

Kerron hieman lisää vielä tästä vuodesta. Meillä on tulossa useita vaaleja. Maakuntavaalit käydään näillä näkymin tänä vuonna ja europarlamenttivaalit ja eduskuntavaalit ensi vuonna. Näihin kaikkiin teemme vaalitavoitteemme, joita sitten viestitämme päättäjille. Ideana on, että miten osuustoimintamalli voi edistää myönteistä yhteiskunnallista kehitystä ja miten päättäjien on hyvä ottaa myös tämä huomioon toiminnassaan.

Olemme tehneet Suomesta esityksen europarlamenttivaaliohjelman valmistamiseksi eurooppalaisen osuustoiminnan yhteistyönä. Sitten myös kansallisvaltioissa voidaan tehdä tältä pohjalta mallin vaikuttamis- ja tunnettuustyötä omille europarlamenttivaaliehdokkaille. Tämä on saanut Cooperatives Europessa hyvän vastaanoton. Toivottavasti pääsemme maaliin.

Olemme myös aloittaneet keskustelut eri puolueiden poliittisten esikuntien kanssa siitä, että millä voimalla osuustoimintamalli voisi olla jatkossa aktiivisen ajattelun kohteena. Meillä on kontakti useisiin puolueisiin ja myös niitä lähellä oleviin ajatuspajoihin. Viestimme on, että osuustoiminta kuuluu lähes kaikkien yhteiskuntapoliittisten kansanliikkeiden perimään vasemmalta oikealle. Liikkeet voisivat pohtia omaa asiaansa, joka ehkä on välillä hautautunut päivänpolttavien asioiden alle. Uskomme, että tämä prosessi on hedelmällinen puolin ja toisin.

Olette toivottavasti huomanneet, että Pellervon toimihenkilöt ovat aktivoituneet sosiaalisessa mediassa. Järjestö on ollut somessa jo vuosia, mutta nyt olemme menneet myös persoonina mukaan. Olemme oikein kouluttautuneet. Twiittaillaan ja uudelleentwiittaillaan ahkerasti! Se on nykyaikaa.

 

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoiminnan arvot muuttuvat teoiksi

Pellervon Päivässä huhtikuussa palkittaan ensimmäistä kertaa Vuoden osuustoimintateko. Teko, jolla on ollut positiivisia heijastuksia tai jättänyt merkittävän vaikutuksen yhteiskuntaan, yhteisöön tai yksilöön.

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon vuosi 2024

Vuoden 2024 alkaessa ja paukkupakkasten paukkuessa Pellervossa hehkuu innostus ja lupaus olla osuustoiminnan eturintamassa. Uudenvuodenlupaus kietoutuu vahvasti strategiaamme ja yhteiseen arvopohjaamme, jota viime vuonna terävöitimme yhdessä henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa. Se on lupaus uteliaisuudesta, aktiivisuudesta ja yhteistyökyvystä.