Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n vuosikokous 2019
Toimitusjohtaja Sami Karhu
Radisson Blu Royal, Helsinki 10.4.2019

Arvoisat vuosikokousedustajat,

Osuustoiminta on suomalaista työtä, omistusta ja investointeja. Se merkitsee palveluja ja arvon lisää koko maahan. Osuuskunnat ja keskinäiset yhtiöt eivät ole vain suuria tai pk-yrityksiä. Ne ovat molempia. Osuuskunnat ovat ratkaisemassa yhteiskunnan uusia työelämään, toimivaan arkeen ja elämään liittyviä haasteita. Osuustoiminnan osaaminen on kansalaistaitoa. Omistajuuden monimuotoisuus on avain talouselämän tasapainoiseen kehitykseen ja kansantalouden kokonaissuorituskyvyn kasvuun. Osuuskuntien tulee saada tasa-arvoinen kohtelu ja toimintaympäristö muiden yritysmallien rinnalla.

Tämä viime syksynä julistamamme viesti ehdokkaille ja äänestäjille ensi sunnuntain eduskuntavaaleja silmällä pitäen symboloikoon yleisemminkin viime vuottamme.

Viestiä jaksamme toistaa niin kauan kuin olemme varmoja, että se muistetaan. Tätä ajatusta viestimme myös Eurooppa-tasolla.

Osuustoimintakeskus Pellervon toiminnassa painottui vuonna 2018 uuden strategian jalkauttaminen vuosille 2018-2022. Se korostaa osuustoiminnan edunvalvontaa ja tunnettuutta. Viime vuosi oli uuden strategian ensimmäinen vuosi. Kuinka lähdimme liikkeelle?

Ensimmäinen asia oli, että nimemme muuttui. Kansalliseepoksemme mytologisen hahmon nimi Pellervo seisoo ylväästi, mutta Seura-sana vaihtui Osuustoimintakeskus-sanaan. Seura ei tuonut enää lisäarvoa, mutta osuustoimintakeskus avaa perustehtävämme.

Suuri painopiste on ollut osuustoiminnan yhteiskunnallisen aseman turvaaminen pitämällä aiempaa laajempaa ja tiiviimpää yhteyttä poliittisiin vaikuttajiin. Tavoitteemme on ehkäistä ennakolta institutionaalisia osuustoiminnan esteitä ja luoda yrityksillemme kehitysedellytyksiä.

Olemme olleet kontaktissa eri puolueiden vaikuttajiin. Tarkoitus on myötävaikuttaa siihen, että puolueet pohtisivat omaan aateperintöönsä kuuluvaa asiaa. Jokaisella liikkeellä on luonnollisesti omaa lähestymiskulmaa, kuten jokaisella yksilölläkin. Kyse ei ole Pellervon ”tuputuksesta” – josta ei mitään ajattelevien ihmisten kesken tulisikaan – vaan se on aatesuuntien oma asia, joka ehkä on kaikessa arkisuudessaan ja toimivuudessaan hautautunut päivänpolitiikan alle. En malta olla mainitsematta, että kansanliikkeiden alkuvuosikymmeninä, erityisesti ennen toista maailmansotaa, osuustoiminta oli monissa puolueohjelmissa.

Puolueet ovat sanastossamme osa kansalaisyhteiskuntaa. Olemme olleet yhteydessä kansanedustajiin, europarlamentaarikoihin ja ministereihin. He edustavat demokratiaa. Olemme olleet yhteydessä myös puolueita lähellä oleviin sivistysliittoihin ja ajatuspajoihin. Nähdäksemme näillä neljällä kentällä toimii eri rooleissa ihmisiä, jotka vaikuttavimmin edustavat tasavaltalaista kansanvaltaa ja voivat vaikuttaa asiaamme.

Korostan, että aatesuunnat ja puolueet ovat meille saman arvoisia ja tärkeitä.

Pellervon valtuuskunnassa meillä on ollut kansanvallan hierarkiassa korkeassa asemassa olevia vieraita: Kalle Jokinen, Lasse Hautala, Krista Mikkonen ja Antti Lindtman. Olemme kiitollisia, että kutsuumme on vastattu.  

Onpa meillä ollut osuustoiminnasta kiinnostuneiden kansanedustajien kokous Pellervossa ja pohdintaa yhteydenpidosta yli puoluerajojen uuden Eduskunnan kanssa. Luonnollisesti kansanedustajat haluavat katsoa ensin vaalit. Asiaan palataan sen jälkeen.

Minä olen optimistisella mielellä kaiken kokemani jälkeen.

Nyt toimitusministeristönä istuvan pääministeri Juha Sipilän hallitukselle täytyy antaa tunnustus. Emme ole viimeisenä neljänä vuotena saaneet niin sanotusti kapuloita osuustoiminnan rattaisiin. Olemme sen sijaan saaneet Pellervon taloustutkimukselle valtioneuvoston kehittämisrahoitusta mm. osuustoiminnan ja järjestöjen asemaan sosiaali- ja terveysalan palvelutuotannossa ja asunto-osuuskuntien kehittämisessä. Monet teistä muistavat, kun pääministeri Sipilä oli Pellervon Päivässä 2016 ja piti palavahenkisen osuustoimintapuheen. Puhe on ollut yhtä tekojen kanssa. Sote-uudistuksessakin hallitus otti huomioon erilaiset omistajuusmallit. Tällaista toimintalinjaa toivomme myös uudelta hallitukselta. Ylimpien valtiovallan toimihenkilöiden arvojohtajuudella on siis todella merkitys.

Jos joku ihmettelee, että miten menen nyt hallitusta kehumaan, niin sanon, että kannustusta pitää antaa kun on siihen aihetta. Annamme myös seuraavalle hallitukselle täysin sen koostumuksesta riippumatta, kun aihetta ilmenee.

Osuustoiminta-lehden politiikan rattaissa -sarjassa olemme avanneet eri puolueiden keskeisten vaikuttajien ajatuksia ja näkökulmia osuustoimintaliikkeeseen. Olemme kovin avoimia. Jutuista kaikki näkevät, mistä keskustelemme. Koitamme rakentaa Suomea, jossa meillä suomalaisilla on ohjakset omissa käsissä.

Viime vuonna kerroin, että myös maakuntavaalit olivat edessä. Valmistelimme taustalla maakuntavaaliohjelmaamme. Ajatus oli, että maakuntien elinvoiman loistava tae ovat oman alueen osuustoimintayritykset. Ne ovat kuin nenä päähän pitää elintärkeät toiminnot omissa käsissä. Kenties tähän ajatukseen palaamme jossain muodossa seuraavan hallituksen aikana.

Hyvät vuosikokousedustajat,

Pellervon strategian yksi keskeinen painopiste on osuustoiminnan edunvalvonnan – erityisesti juridisen edunvalvonnan – tehostaminen ja terävöittäminen. Saimmekin koottua varsin edustavan työryhmän kaikista Pellervossa edustettuina olevista jäsenryhmittymistä. Tästä kiitos jäsenyhteisöille.

Työryhmän tehtävänä on toimia keskusteluareenana, jossa nostetaan esille kulloinkin ajankohtaisia osuustoiminnalle yhteisiä aiheita. Lisäksi työryhmä seuraa EU:ssa ja Suomen sisällä vireillä olevia lainsäädäntöhankkeita, antaa lausuntoja ja toimii tarvittaessa aloitteentekijänä osuustoiminnan kannalta epäedullisen lainsäädännön muuttamiseksi tai uuden lainsäädännön aikaansaamiseksi.

Työryhmän työ saatiin hyvään alkuun. Työryhmässä pohdittiin mm. osuuskuntalain vuosihuollon ja osuuskunnille oman hyvän hallinnon suosituksen tarvetta. Myös uusi, 1.1.2019 työnsä aloittava osuuskuntaoikeuden professori Jukka Mähönen kävi esittäytymässä työryhmälle. Panemme paljon odotuksia työryhmän ja professorin tulevalle yhteistyölle.

Lainsäädäntörintamalla oli vireillä muutamia hankkeita, joista lausuttiin, vaikkei lausuntoa kaikista hankkeista ensin edes pyydetty. Erityisesti ilahdutti se, että tilintarkastuspakon poistamista koskeva tilintarkastuslain muutoshanke, joka olisi toteutuessaan esitetyssä muodossa asettanut osuuskunnat sekä taloudellisesti että hallinnollisesti eriarvoiseen asemaan, siirrettiin uudelleen valmisteluun.

Myös jo alkanut vuosi tuo mukanaan mm. osakeyhtiölain muutostarpeita koskevan hankkeen, josta todennäköisesti poikii muutostarpeita myös osuuskuntalakiin. Yhteistyö oikeusministeriön kanssa on kuitenkin ollut hedelmällistä, mistä erityiskiitokset lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiaiselle, joka muistaa ottaa huomioon myös osuuskuntien näkökulman.

Kehittämis- ja yrityspalveluista mainitsen muutamia. Uusi Alustaosuuskunta OPEN –tapahtuma toteutui. You tube -tietoiskuja ja webinaareja lisättiin selvästi. Pienosuuskuntien neuvonnan yhteistyön pilotti käynnistettiin Coop Finlandin kanssa. Osuuskunnan perustajien ja oppilaitososuuskuntien tukimateriaali (suomi, ruotsi, englanti) uudistettiin. Osallistuttiin sote-, asumisen sekä alustaosuuskunnan kehittämishankkeisiin ja aiheesta käytävään keskusteluun. Käynnistettiin myös yhteistyössä PI-johtamiskoulun kanssa uusi pk-osuuskuntien Lean Master –koulutus ja lisättiin ruotsinkielistä koulutusta PI-johtamiskoulun kanssa.

Osuustoimintaan liittyviä väitöskirjoja syntyi kolme. Jaakko Sääskilahti väitteli Jyväskylän yliopistossa. Aiheena oli finanssi- ja talouskriisin ja sitä seuranneiden politiikkamuutosten vaikutukset vähittäispankkitoimintaan. Anitra Komulainen väitteli Helsingin yliopistossa päivittäistavarakaupan keskittymisestä Suomessa 1879-1938. Antti Talonen väitteli Tampereen yliopistossa keskinäisyydestä. Tämä antoi aiheen kokonaiseen Osuustoiminta-lehden teemanumeroon. Lehti jaettiin laajasti erityisesti LähiTapiola-ryhmään ja sidosryhmiin.

Mainittakoon nyt tähän, että PTT:n aikaisempi työntekijä Eeva Alho väitteli 1.4.2019 tuottajaosuuskuntien investointikäyttäytymisestä. Harri Kostiainen väittelee 26.4.2019 Itä-Suomen yliopistossa. Näistä iloitsemme. Kehittäminen on pitkäjänteistä työtä.

Arvoisa yleisö,

Sisäisenä työkaluna olemme yhdessä Pellervon hallituksen kanssa kehitelleet johtamisen mittaristoja. OIemme myös pyrkineet syventämään kehityskeskustelu-instituutiota.

Suurin kysymys lienee osuustoimintamallin kiinnostavuus julkisuudessa. Miten ihmisten lähellä olevasta arkisesta asiasta saataisiin puheenaihe? Ihmisiä on vaikea osuustoiminnalla villitä vaikka olisi puheenlahjojakin, mutta millä mallistamme saadaan esiin näkökulmia, jotka ovat uusia ja raikkaita, puhuttelisivat ihmisiä ja mieluiten uusiakin sukupolvia? Tämä projekti on kesken. Viestintäpäällikköä olemme työyhteisöömme rekrytoimassa.

Hyvä vuosikokous,

Kerron hieman lisää vielä tästä vuodesta. Euromittarilla meidän suurin osakkuusyhteisömme Pellervo-Media Oy saa kesäkuussa uuden vastaavan päätoimittajan. Hän on FM Anna Malk. Anna ei päässyt tänään ainakaan tähän alkuun, joten tutustutte häneen myöhemmin. Malkista tulee kaikkien yhtiön lehtien päätoimittaja. Siis myös Osuustoiminta-lehden päätoimittaja vaihtuu 16 vuoden jälkeen. Minähän se olen ollut pitkään, joten on aikakin.   

Nykyinen Pellervo-lehtien ja Oman Pihan vastaava päätoimittaja Teemu Pakarinen jää ensi vuoden alusta eläkkeelle, mutta tässä välissä on paljon perehdytystehtävää. Henkilöstön vaihtuvuus on lähikuukausina muutoinkin suuri. Eläkelöitymisten vuoksi uusi päätoimittaja saa kerätä uuden menestystiimin, jossa on sekoitus kokemusta ja uutta voimaa. Suuri kiiweetos Teemulle ja joukkueelle. Saavutukset ovat mittavat. Pellervo-lehtien kehittyminen näkyy levikissä ja lukijatyytyväisyydessä. Oma Piha -lehden ostimme viime vuonna. Uskomme vakaasti voivamme kehittää siitä hyvää kasvua tulevaisuuteen.

Erikseen maininnan arvoinen on selvitysmies Reijo Karhisen 7. helmikuuta julkistetun raportin ”Uusi alku, maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino” käsittely Pellervon hallinnossa. Raportissa on paljon suoria tai epäsuoria viittauksia osuustoimintaan mm. omistajaohjauksen terävoittamisestä osuustoimintayrityksissä ja taloudellisen yhteistoiminnan uusista soveltamiskohteista maatilojen kannattavuuden parantamiseksi. Nämä on noteerattu.

Hyvä vuosikokous,

Viestimme europarlamenttivaaleihin 26. toukokuuta myötäilee kotimaan eduskuntavaalien sanomaa: Euroopan Unionin toimijoille tulee olla selvää, että osuustoiminnallinen ja keskinäinen yritysmalli on merkittävä tekijä Euroopan talouden suorituskyvyn, ihmisten osallisuuden ja yhteenkuuluvaisuuden rakentajana. Siksi osuustoimintayritysten tulee saada toimiva ja tasaveroinen oikeudellinen sääntely-ympäristö muiden liiketoimintamallien rinnalla.

Tämä on Brysselistä käsin toimivan eurooppalaisen osuustoiminnan yhteisen äänen Cooperatives Europen viesti Euroopan parlamentin vaaleissa ehdokkaiksi asettuneille ja lopulta valituille. Erikoista tässä yleiseurooppalaisessa osuuskuntia promoavassa ohjelmassa on, että aloite tuli Suomesta. Meidän edustajamme Cooperatives Europessa Anu Puusan aloitteesta meillä on yhtenäinen viesti kaikissa EU-maissa. Sitä kerrotaan ehdokkaille ennen vaaleja ja valituille vaalien jälkeen.

Jaa artikkeli