Kestävyysraportoinnin avulla osuuskunta pystyy kertomaan sekä siitä, miten se itse vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan, että miten ympäristö vaikuttaa siihen. Laadukkaalla raportoinnilla osuuskunta osoittaa sitoutumista vastuullisuuteen. Monet sidosryhmät odottavat yrityksiltä vastuullisuusdataa, jolla arvioida toiminnan vaikutuksia ja riskejä. Toiminnan kestävyys vaikuttaa nykyään myös rahoituksen hintaan.
Raportointi helpottaa keskustelua sidosryhmien kanssa, erityisesti suurempien yritysten suuntaan. On tärkeä miettiä, raportoidaanko käyttäen yleisiä standardeja ja mittareita vai omia itse määriteltyjä mittareita. Jälkimmäisiä on aina vaikea vertailla muihin yrityksiin ja riskinä on viherpesun leima. Tunnettuja raportointikehyksiä ei ole pakko käyttää, mutta se on suositeltavaa ja yrityksen koon kasvaessa sitä käytännössä odotetaan. Erityisesti jos myytte palveluita tai tuotteita suuremmille yrityksille.
Kannattaa katsoa mallia, miten muut yritykset raportoivat. Tunnettuja ja käytetyimpiä raportointiohjeita ja -kehyksiä ovat:
- GRI (Global Reporting Initiative)
- ESRS-standardit
- YK:n kestävän kehityksen tavoitteet
- YK:n Global Compact
- CDP (carbon disclosure project)
- Sertifikaatit kuten Ekokompassi
Taloudellinen raportointi on tuttua ja pienillekin yrityksille luonnollisesti pakollista. Oma erillinen kestävyys- tai vaikuttavuusraportti voi olla pienelle osuuskunnalle hyvä viestintäväline. Osuuskunnan kestävyysraportointia ja datankeruuta varten ottakaa huomioon seuraavat:
- Raportoinnin tulee olla todenmukaista, tasapainoista, vertailtavaa ja asiayhteydessä.
- Raportoinnin tulee perustua tosiasioihin. Tiedot ja luvut eivät saa olla harhaanjohtavia.
- Raportin tulisi kattaa monipuolisesti ympäristö-, sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat. Tasapainoinen raportti ottaa huomioon eri sidosryhmien tarpeet ja odotukset.
- Tietojen ja lukujen tulee mahdollistaa vertailu eri aikakausien välillä, esimerkiksi vuosittaiset vertailut. Lisäksi raportin tulisi tarjota mahdollisuuksia vertailla yrityksen kestävyyttä muiden samankaltaisten yritysten kanssa.
- Raportti tulee esittää asiayhteydessään, eli ottaa huomioon toimintaympäristö, strategia ja muut relevanteiksi katsotut tekijät. Tämä auttaa sidosryhmiä ymmärtämään, miten yrityksen kestävyys liittyy sen toimintaan ja tavoitteisiin.
- Mikä on raportoinnin kohderyhmä ja yleisö ja mihin tuloksia käytetään? On tärkeä ymmärtää eri sidosryhmien kestävyysdatatarpeet ja mitä kanavia käytetään kenellekin.
- Mitkä ovat ne lakisääteiset vaatimukset, jotka yrityksen on joka tapauksessa hoidettava (työlainsäädäntö, ympäristölaki, jätelaki)?
Kestävyysdatan laatua tulisi parantaa jatkuvasti ja erityisesti sen vertailtavuutta. Haasteina on itse keräämisen lisäksi usein datan heikko laatu, sen hallinta ja oivallusten saaminen sekä ajankäyttö – prosessi vie paljon aikaa varsinkin alussa.
Osuuskunnassa on tärkeä oppia prosessista ja kehittää jatkuvasti. Haaste on suuri: miten yhdistää jatkuvasti lisääntyvät vaatimukset ja mittaamisen standardisoituminen samalla kuitenkin keskittyen oman toiminnan kannalta kaikkein oleellisimpiin kestävyyskysymyksiin. Ja kertoa tämä laajalle yleisölle kaikkia kiinnostavalla ja merkityksellä tavalla.
Raportointia ei pidä katsoa välttämättömän pahana vaan se voi olla arvoa luovaa, osana kestävyyden jalkauttamista sekä vahvana jatkuvan parantamisen edistäjänä. Raportin tulisi kertoa osuuskunnan tarina ja sisältää yritykselle oleelliset kestävyysteemat ja niiden sekä positiiviset että negatiiviset vaikutukset.
