Eurooppalaiset maatalousosuuskunnat vahvistavat EU:n kilpailukykyä

Eurooppalaisten osuuskuntien Cogecan edustajat kokoontuivat 23.–24. lokakuuta Business Forumiin Tanskaan.  Tapahtuman teemana oli Vahvat osuuskunnat rakentamassa EU:n kilpailukykyä.

Ohjelmaan kuului vierailut tanskalaisiin osuuskuntiin sekä itse Business Forum. Suomesta osallistujina olivat Pellervon hallituksen varapuheenjohtaja Tiina Linnainmaa, Brysselin toimiston johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki ja EU-asiantuntija Jussi Savander.

Osuuskunnat vahvistavat EU:n kilpailukykyä

Business Forumin avauspuheessa Cogecan varapuheenjohtaja Christian Høegh-Andersen korosti osuuskuntamallin ainutlaatuista vahvuutta globaalien paineiden hallinnassa, kuten geopoliittisen epävakauden, kauppadynamiikan muutosten, ilmastonmuutoksen ja monimutkaisen sääntelyn keskellä. Osuuskunnat mahdollistavat investointeja ja luovat kestävämpää maataloutta.

Tanskan maatalousministeri Jacob Jensen painotti osuuskuntien roolia tuottajien kokoamisessa ja maatalouden toimintaedellytysten turvaamisessa. Tanskan EU-puheenjohtajuuskaudella keskeisiä tavoitteita ovat uusien kasvinjalostustekniikoiden hyväksyminen, byrokratian vähentäminen ja nuorten viljelijöiden tukeminen.

Thinktank Europen Bitte Brasso Soerensen kuvasi geopoliittisten jännitteiden ja kauppasotien muuttamaa EU:n toimintaympäristöä. Hänen mukaansa uuden komission painopisteet ovat kilpailukyvyssä ja turvallisuudessa, ja vihreä siirtymä etenee realistisemmin ja talouskasvua tukien. Soerensen korosti myös vaikutusarvioiden merkitystä lainsäädännön valmistelussa.

Paneelikeskustelu: osuustoiminta tulevaisuuden kivijalkana

Paneelikeskustelussa pohdittiin osuustoiminnan merkitystä Euroopan maatalouden kilpailukyvylle. Simona Caselli (Italia) kertoi, että maassa toimii noin 9000 maatalousosuuskuntaa, erityisesti viini-, hedelmä-, vihannes- ja maitosektoreilla. Bernadete Glabiak (Puola) esitteli digitalisaation tuomia kustannussäästöjä ja tehostunutta toimintaa maito-osuuskunnassaan.

Lantmännenin Patrik Myrelid (Ruotsi) korosti, että haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi ja ruuan tarve kasvaa väestön kasvun myötä.  JT Flanagan (Irlanti) muistutti, että maidontuotanto perustuu Irlannissa lähes täysin osuustoimintaan. Kaikki panelistit korostivat, että nuorten osallistuminen osuuskuntien päätöksentekoon on koko Euroopan maatalouden keskeinen haaste.

Tanskalaisten osuuskuntien innovaatiot ja vienti

Christian Høegh-Andersen esitteli Tanskan maatalouden rakennetta: 60 % maan pinta-alasta on maatalouskäytössä ja 70 % tuotannosta menee vientiin. Maatalous- ja elintarvikevienti muodostaa 22 % Tanskan kokonaisviennistä, arvoltaan noin 27 miljardia euroa vuodessa. Maatalousmaasta ennallistetaan noin 10 % lähivuosina ja samalla tiloille tarjotaan tukea kestävyystoimien edistämiseen.

Nørupgårdin maitotila, jonka hallinnassa on ollut sama suku vuodesta 1750, tuottaa 7,5 miljoonaa litraa maitoa vuosittain Arlalle. Isäntä Peter Schelde kertoi, että Arlan vihreä agenda on lisännyt maidon arvoa ja vahvistanut kannattavuutta. Arlan hallituksen puheenjohtja Jan Toft Nørgaard, varoitti liiallisesta byrokratiasta: “Maitosektori ei tarvitse lisää sääntelyä, ja markkinajärjestelyasetuksen muutokset voivat lisätä hallinnollista taakkaa.”

Tanskalainen DLF (Dansk Landbrugs Frøforsyning) on maailman johtava nurmi- ja rehukasvien siementen tuottaja, jolla on toimintaa neljällä mantereella ja liikevaihto noin miljardi euroa. KMC (Kartoffelmelcentralen) jalostaa vuosittain kaksi miljoonaa tonnia perunaa yli sataan tärkkelyspohjaiseen tuotteeseen ja panostaa voimakkaasti tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Osuuskuntien merkitys korostuu

Businessa Forumin keskusteluissa ja vierailuilla korostuivat osuuskuntien keskeinen rooli maatalouden kilpailukyvyn rakentajana. Osuuskuntien tulee varmistaa nuorten viljelijöiden jatkamista. Ruokaturva varmistetaan kilpailukykyisten osuuskuntien avulla.

Osuuskunnat edistävät investointeja, jotka vahvistavat sektoreiden kestävyyttä ja kilpailukykyä. Cogecan puheenjohtaja Lennart Nilsson muistutti, että geopoliittiset ja EU-politiikan muutokset eivät saa vaarantaa osuustoimintamallia.

Teksti: Jussi Savander

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoimintajohtajat vaativat: Osuuskunnat osaksi opetusta – talouskasvatus on vajavaista ilman niitä

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo luovutti tänään eduskunnassa yhdessä jäsentensä kanssa vetoomuksen tiede- ja kulttuuriministerille Talvitielle sekä eduskuntaryhmien edustajille: nykyinen talous- ja yrittäjyysopetus antaa nuorille vajavaisen kuvan taloudesta. Vaikka yli 90 % suomalaisista on jäseninä osuuskunnissa ja keskinäisissä yhtiöissä, vain kolmasosa tuntee yritysmallin.

Osuuskunnat vahvoilla Suomen houkuttelevimpien työnantajien 2025-listoilla

Vuoden 2025 Universumin työnantajatutkimus paljastaa, että osuustoiminnalliset yritykset menestyvät erinomaisesti suomalaisilla työmarkkinoilla. Tutkimus mittaa vuosittain erikseen eri alojen korkeakouluopiskelijoiden sekä ammattilaisten käsityksiä ihannetyönantajista. Kaupallisen alan asiantuntijoiden kärkikaksikko pysyi muuttumattomana: ykkösenä OP-Ryhmä ja toisena S-Ryhmä.

Osuuskunnat yrittäjyyskasvatuksen ytimessä

Yrittäjyyskasvatus on tärkeä osa opintoja, mutta se ei saa jäädä pelkästään teoriaksi. Todellinen oppi syntyy tekemällä. Suomessa on pitkät perinteet opiskelija- ja oppilaitososuuskunnilla sekä toisella asteella että korkeakouluissa ja tätä vahvuutta kannattaa vaalia. Tällä hetkellä yli 60 oppilaitoksessa on toimiva osuuskunta.

Tilaa uutiskirje