Sveitsiläinen kuluttajaosuuskunta sai parhaat arviot WWF:n palmuöljypisteytyksessä – Yritysten käyttämä palmuöljy aiheuttaa edelleen sademetsien tuhoa

WWF:n uusi pisteytys osoittaa, etteivät yritykset ole pystyneet varmistamaan käyttämänsä palmuöljyn kestävyyttä. Palmuöljyn tuotanto köyhdyttää luontoa, ja palmuöljy onkin toiseksi merkittävin metsäkatoa aiheuttava raaka-aine EU-markkinoilla. WWF:n arvioinnin tulos on selkeä merkki siitä, että yritysten vapaaehtoisten toimien lisäksi EU:ssa tarvitaan tiukka laki ehkäisemään metsäkatoa. Suomalaisista osuustoimintayrityksistä arvioitavana oli S-ryhmä, joka sijoittui pisteytyksessä keskikastiin.

Moni kansainvälisesti tunnettu brändi sitoutui vuonna 2010 varmistamaan käyttämänsä palmuöljyn vastuullisuuden vuoteen 2020 mennessä, mutta näin ei ole tapahtunut. Sen osoittaa WWF:n palmuöljypisteytys, joka toteutettiin nyt kuudetta kertaa. Pisteytyksessä arvioitiin 227 merkittävän palvelualan, vähittäiskaupan ja kulutustuotteita valmistavan yrityksen sitoumuksia ja toimia vastuullisen palmuöljyn käytön puolesta.

Pisteytyksen tulokset ovat huolestuttavia, sillä kyseessä on maailman laajin arviointi yritysten vastuullisuudesta palmuöljyn käytössä. Mukana oli yrityksiä Euroopasta, Pohjois-Amerikasta, Aasiasta, Afrikasta ja Australiasta – ja tunnettuja brändejä Ikeasta McDonaldsiin ja Nestleen. Suomalaisista yrityksistä arvioitavina olivat S-ryhmä, Kesko ja Fazer, jotka sijoittuivat pisteytyksessä keskikastiin, kuten suurin osa muistakin arvioiduista yrityksistä. Parhaiten arvioinnissa sijoittui sveitsiläinen kuluttajaosuuskunta Coop Switzerland.

Kestämättömän palmuöljyn tuotannon suurin haitta on metsäkato. WWF:n raportin mukaan hieman yli 10 vuodessa metsää on hävinnyt noin Ruotsin pinta-alan verran. Useilla näistä metsäkatoaluista palmuöljyn tuotanto on pääsyy metsien tuhoutumiseen. EU:ssa öljypalmujen plantaasiviljely vastaa noin neljäsosasta EU:n aiheuttamasta trooppisten elinympäristöjen tuhosta.

”Metsäkato aiheuttaa moninaisia ongelmia tuottajamaissa. Kun sademetsiä hakataan plantaasien tieltä, lukuisten uhanalaisten lajien, kuten sarvikuonojen, tiikerien ja orankien, elinmahdollisuudet heikentyvät. Palmuöljyn tuotanto on yksi syy, miksi Kaakkois-Aasian sademetsät ovat muuttuneet hiilivarastoista hiilidioksidin lähteiksi. Tuotanto uhkaa myös alkuperäiskansojen maaoikeuksia, metsäalueita ja toimeentuloa”, sanoo WWF:n metsä- ja kehitysyhteistyöasiantuntija Maija Kaukonen.

Pelkät sitoumukset eivät takaa vastuullisuutta – tueksi tarvitaan tiukka metsäkatolaki

Palmuöljypisteytyksessä tutkittiin käytäntöjä, joilla yritykset varmistavat käyttämänsä palmuöljyn kestävyyden. Kestävyydellä tarkoitetaan sitä, ettei tuotanto ole aiheuttanut metsäkatoa tai liiallisia maankäytön muutoksia eikä loukannut ihmisoikeuksia.

Moni arvioiduista yrityksistä kertoo sitoutuneensa metsäkadon ehkäisyyn toimitusketjussaan, mutta silti vain osa toimii sitoumustensa mukaisesti ja ainoastaan kourallinen soveltaa sitoumuksia metsien lisäksi muihin luonnonympäristöihin. Pisteytyksestä selviää myös, ettei puolet vastaajista hanki sataprosenttisesti RSPO-sertifioitua palmuöljyä. RSPO-sertifiointi edistää sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti vastuullista palmuöljyn tuotantoa. Vain neljänneksellä yrityksistä on käytössään tapoja, joilla voidaan todentaa, toimivatko myös niiden alihankkijat vastuullisesti.

”Parannettavaa on vielä paljon, mutta vastuullinen palmuöljytuotanto on mahdollista, ja vastuullisille tuotteille kysyntää. Kaikkien palmuöljyä käyttävien yritysten tulee viimeistään nyt sitoutua 100-prosenttisesti RSPO-sertifioidun palmuöljyn käyttöön koko tuotantoketjussaan ja luopua metsäkatoa tai muiden elinympäristöjen tuhoa aiheuttavan palmuöljyn käytöstä. Lisäksi yritysten tulee olla avoimia ja sitoutua ihmisoikeuksien kunnioittamiseen”, Kaukonen sanoo.

Tekoja ja läpinäkyvyyttä todella kaivataan, sillä tällä hetkellä suomalaisen kuluttajan on äärimmäisen vaikeaa tietää, onko hänen ostamansa tuotteen valmistus aiheuttanut metsäkatoa. Kestävää tuotantoa tulisi tukea myös lainsäädännöllä, ja EU valmisteleekin parhaillaan uutta metsäkatolakia. 

”WWF ajaa sitovaa ja tiukkaa lakia, joka estäisi metsäkatoa aiheuttaneiden tuotteiden myymisen EU:ssa. Lain valmistelussa odotamme johtajuutta Suomelta. Vaatimalla tiukkaa metsäkatolakia Suomi voi osoittaa olevansa aidosti sitoutunut ilmastokriisin ja metsäkadon torjuntaan”, Kaukonen toteaa.

Tutustu palmuöljypisteytyksen tuloksiin tarkemmin osoitteessa palmoilscorecard.panda.org.

Faktaa palmuöljystä

  • Palmuöljy on maailman käytetyin kasviöljy.
  • Palmuöljyä käytetään lukuisissa eri tuotteissa, kuten margariinissa, kekseissä, suklaassa, jäätelössä, shampoossa, huulipunissa, kynttilöissä ja pesuaineissa.
  • Satoisa öljypalmu vaatii muita öljykasveja vähemmän viljelypinta-alaa. Se on tärkeä tulonlähde monille kehitysmaiden asukkaille.
  • Palmuöljyn kysynnän ennustetaan vain kasvavan, jos kulutusrakenteita ei muuteta. WWF:n tavoite on ylikulutuksen ja tuotannon vähentäminen ja ekologisen jalanjäljen puolittaminen.
  • Valtaosa, yli 80 prosenttia palmuöljystä tuotetaan Indonesiassa ja Malesiassa, missä tuotanto on johtanut sademetsien häviämiseen.
  • Noin 20 prosenttia palmuöljystä on tuotettu vastuullisuusperiaatteiden mukaisesti RSPO-sertifioinnin alla. Tuotannossa ei aiheuteta metsäkatoa, suojataan maaperää ja vesistöjä, rajoitetaan kemikaalien käyttöä sekä tuetaan ihmisoikeuksien toteutumista. 

WWF:n suositukset yrityksille 

  • Yritysten tulee liittyä Roundtable on Sustainable Oil -yhdistyksen jäseneksi. 
  • Yritysten tulee asettaa tarkka aikaraja ja julkinen lausunto siitä, mihin mennessä koko tuotantoketjussa käytettävä palmuöljy on 100-prosenttisesti RSPO-sertifioitu tai mieluiten Palm Oil Innovation Group -ohjeistusten (POIG) mukaisesti tuotettu.
  • Jäljitettävyyttä tuotannon alkulähteille tulee parantaa ja tehdä läpinäkyvämmäksi. RSPO-kredittien ostamisen sijaan yritysten tulee varmistaa, että kaikki omassa arvoketjussa käytetty palmuöljy on RSPO-sertifioitu.
  • Yritysten tulee ostaa palmuöljyä vain sellaisilta alihankkijoilta, jotka ovat sitoutuneet metsäkadon ja muiden luontoympäristöjen tuhoutumisen ehkäisyyn sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.
  • Yritysten tulee olla läpinäkyviä ja raportoida avoimesti palmuöljyn alkuperästä ja käytöstä.
  • Yritysten tulee tukea sitovan ja kattavan EU:n metsäkatolainsäädännön valmistumista ja toimeenpanoa. 
Jaa artikkeli

Lue myös

Lisää uusiutuvaa energiaa: 10 000 uutta aurinkopaneelia S-ryhmän toimipaikkoihin

S-ryhmä on Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja ja kuluttaja. Tällä hetkellä noin 100 000 aurinkopaneelia tuottaa S-ryhmän myymälöihin, hotelleihin ja logistiikkakeskuksiin sähköä eri puolilla maata. S-ryhmän toimipaikkoihin eri puolilla Suomea aiotaan rakentaa lähes 10 000 uutta aurinkopaneelia tänä vuonna. Kesähelteillä paneelit voivat tuottaa hetkellisesti koko myymälän tarvitseman sähkön. Kaupparyhmän omat tuulivoimalat tuovat kuitenkin eniten virtaa.

Arinalta jälleen 50 000 € pohjoisen lasten ja nuorten toimintaan

Arina on jakanut vuodesta 2013 alkaen vuosittain 50 000 € lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Tukea ovat voineet hakea pohjoissuomalaiset lasten ja nuorten liikuntaseurat, avustus- ja hyväntekeväisyysjärjestöt sekä muut yhteisöt, jotka kohdentavat tuen lasten ja nuorten toimintaan. Tänä keväänä ehdokkaiksi äänestykseen hyväksyttiin yhteensä 102 yhteisöä.

Osuuskunta Maitomaa tuo hiilijalanjäljet maitohyllyille ensimmäisenä Suomessa

Savolainen Maitomaa jatkaa ponnistelujaan kestävämmän maidontuotannon puolesta painamalla maitojensa tuotekohtaiset hiilijalanjäljet tölkkeihin ensimmäisenä meijerinä Suomessa. Merkinnän on tarkoitus auttaa kuluttajia arvioimaan, mistä omien ruokavalintojen kasvihuonekaasupäästöt koostuvat, mutta myös kertoa työstä, jota meijerillä tehdään hiilijalanjäljen pienentämiseksi.Pakkausmuutoksellaan meijeri haastaa myös muita toimijoita päästöavoimuuteen.

Valiolta uusi taloudellinen kannustin maitotilayrittäjille: tavoitteena lisätä lehmien laidunnusta, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastotoimia

Valio uudistaa 1.5.2023 maitotilojen vastuullisuusohjelman. Jatkossa tilat voivat saada maitolitroilleen hintalisää lehmien laiduntamisesta ja ulkoilusta, luonnon monimuotoisuutta tukevasta viljelystä ja tilan hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävästä työstä. Uudistus on merkittävä myös maatalouden isossa kuvassa, sillä noin 80 prosenttia Suomessa tuotetusta maidosta on Valion vastuullisuusohjelman piirissä. Uudistuksen jälkeen Valio maksaa lainsäädännön vaatimukset ylittävistä toimenpiteistä lähes 50 miljoonaa euroa omistajilleen eli osuuskuntien kautta maitotiloille.