Korona-aika koetellut ihmisten jaksamista: ”Takana on kaksi kuormittavaa vuotta. S-ryhmässä halutaan puhua avoimesti mielen hyvinvoinnista.”

Mielenterveyden oireet ovat tunnistettu haaste suomalaiselle työelämälle. S-ryhmässä on edistetty mielen hyvinvointia pitkäjänteisesti, ja mielialahäiriöistä ja masennuksesta johtuvat sairauspoissaolot saatiin kääntymään laskuun vuonna 2019. Korona-aikana ahdistuneisuus ja työuupumus on lisääntynyt Suomessa, ja mielenterveyden haasteista johtuvat poissaolot kasvoivat vuonna 2021 myös S-ryhmässä. Osuuskauppa HOK-Elannolla on päätetty tarttua erityisesti luottamuksen kulttuurin vahvistamiseen ja nuorten mielen hyvinvointiin: ”Kampanjasta tai yhden vuoden kehitysalueesta ei ole kyse. Mielenterveydestä on tullut koko Suomen yhteinen asia ja pysyvä painopiste.”

S-ryhmässä on satsattu systemaattisesti henkilöstön mielen hyvinvointiin, kaupparyhmässä kehitetyllä Mielen tuki -mallilla. Sen keskiössä ovat työkyvyn johtaminen, tehokkaat tukipalvelut, nopea hoitoon pääsy ja työn muokkaus. Esihenkilöiden ymmärrystä ja osaamista on niin ikään lisätty. Erityisesti on tartuttu pitkien sairauspoissaolojen katkaisuun, mikä vähentää huomattavasti työkyvyttömyyseläkeriskiä.

– Mielenterveyssyistä johtuvien pitkien poissaolojen kehitys on saatu S-ryhmässä suotuisalle uralle. Erilaiset toimintatavat ja työkalut, kuten lyhytpsykoterapian hyödynnys ja sähköiset tukipalvelut, joita otimme muutama vuosi sitten käyttöön, kannattivat. Investoinnit olivat hyödyllisiä työnantajayrityksillemme, vaikka toki tärkeämpää on ollut inhimillinen hyöty niille henkilöille, jotka ovat saaneet tukea ja apua ajoissa, summaa HR-asiantuntija Matti Räsänen SOK:lta.

Korona pisti pelin uusiksi

Pitkään kestänyt korona-aika on ollut haastavaa, ja Työterveyslaitoksen tuore ”Miten Suomi voi” -tutkimus kertoo työuupumisen lisääntyneen ja arvioiden omasta työkyvystä heikentyneen.

– Palvelualoilla on takana kaksi kuormittavaa vuotta. S-ryhmässä otimme takapakkia varsinkin viime syksynä. Kokonaisuutena mielenterveyssyistä johtuvien sairaspoissaolojen määrä nousi 30 % vuonna 2021 vuoteen 2020 verraten. Koronaan liittynyt aaltoliike ja epävarmuus, sosiaalisten kohtaamisten väheneminen, terveysturvallisuuden tunteen järkkyminen ja jatkuva muutos on kuormittanut henkilöstöämme siinä missä muitakin suomalaisia. Lisäksi esihenkilöitä ovat painaneet monet poikkeusaikaan liittyneet arjen järjestämisen haasteet, Matti Räsänen kuvailee.

– On tärkeää, että yrityksen käytännöt tukevat työhyvinvointia. S-ryhmän toimintamallit ovat kunnossa, pohjatyö tehty huolella, ja meillä on kaikki edellytykset jatkaa menestyksekästä mielenterveystyötä. Jatkossa haluamme satsata esimerkiksi aktiiviseen viestintään henkilöstöllemme siitä, miten jokainen voi vaikuttaa omaan mielen hyvinvointiin, muun muassa työterveyskumppaniemme ja Mieli ry:n osaamista hyödyntäen.

HOK-Elannon organisaatiopsykologi rakentamassa luottamuksen kulttuuria

Samalla kun korona-aika on lisännyt henkistä kuormitusta, moni kokee, että työelämän tahti on kiihtynyt. HOK-Elanto on ensimmäisiä kaupan alan yrityksiä, joka on tarttunut työelämän kasvaviin haasteisiin palkkaamalla oman ”in-house” organisaatiopsykologin tukemaan henkilöstönsä hyvinvoinnin kehittämistä.

– Työn hallinnan opettelu, tunnetaidot ja esimerkiksi palautumisesta huolehtiminen ovat jo lähes kansalaistaitoja. Työntekijöiden fyysisestä hyvinvoinnista on totuttu puhumaan yrityksissä, ja nyt meidän tulee keskittyä sellaisen luottamuksen ilmapiirin rakentamiseen, jossa myös mielen hyvinvoinnista voidaan puhua avoimesti. Työpaikoilla avainasioita ovat muiden huomioiminen, puheeksi ottaminen ja varhainen välittäminen. Tavoitteemme on lisätä esihenkilöiden voimavaroja ja osaamista, miten päivittäisellä johtamistyöllä voi edistää mielen hyvinvointia työyhteisöjen arjessa, organisaatiopsykologi Maija Suokas HOK-Elannolta toteaa.

Mieli ry myönsi keväällä 2022 HOK-Elannolle Hyvän mielen työpaikka® -tunnustuksen osoituksena sitoutumisesta henkilöstön mielenterveyden edistämiseen. Työtä tehdään kaikissa henkilöstöryhmissä. Esihenkilöt ovat toivoneet erityisesti nuorten mielen hyvinvoinnin tukemista – nuoret tarvitsevat positiivisia signaaleja.

– Nuorten ensimmäiset kokemukset työelämästä ovat hyvin merkityksellisiä ja voivat parhaimmillaan auttaa vahvistamaan mielentaitoja, kuten itsetuntemusta ja selviytymisuskoa. Tulemmekin viestimään tänä vuonna henkilöstöllemme, mukaan lukien kesätyöntekijöillemme, mielen hyvinvoinnista useista näkökulmista. Pitkällä tähtäimellä tavoitteenamme on luoda työkulttuuria, jossa mielen hyvinvointia tukeva tekeminen on luonteva osa jokaista työpäivää.

Jaa artikkeli

Lue myös

Arinalta jälleen 50 000 € pohjoisen lasten ja nuorten toimintaan

Arina on jakanut vuodesta 2013 alkaen vuosittain 50 000 € lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Tukea ovat voineet hakea pohjoissuomalaiset lasten ja nuorten liikuntaseurat, avustus- ja hyväntekeväisyysjärjestöt sekä muut yhteisöt, jotka kohdentavat tuen lasten ja nuorten toimintaan. Tänä keväänä ehdokkaiksi äänestykseen hyväksyttiin yhteensä 102 yhteisöä.

Osuuskunta Maitomaa tuo hiilijalanjäljet maitohyllyille ensimmäisenä Suomessa

Savolainen Maitomaa jatkaa ponnistelujaan kestävämmän maidontuotannon puolesta painamalla maitojensa tuotekohtaiset hiilijalanjäljet tölkkeihin ensimmäisenä meijerinä Suomessa. Merkinnän on tarkoitus auttaa kuluttajia arvioimaan, mistä omien ruokavalintojen kasvihuonekaasupäästöt koostuvat, mutta myös kertoa työstä, jota meijerillä tehdään hiilijalanjäljen pienentämiseksi.Pakkausmuutoksellaan meijeri haastaa myös muita toimijoita päästöavoimuuteen.

Valiolta uusi taloudellinen kannustin maitotilayrittäjille: tavoitteena lisätä lehmien laidunnusta, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastotoimia

Valio uudistaa 1.5.2023 maitotilojen vastuullisuusohjelman. Jatkossa tilat voivat saada maitolitroilleen hintalisää lehmien laiduntamisesta ja ulkoilusta, luonnon monimuotoisuutta tukevasta viljelystä ja tilan hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävästä työstä. Uudistus on merkittävä myös maatalouden isossa kuvassa, sillä noin 80 prosenttia Suomessa tuotetusta maidosta on Valion vastuullisuusohjelman piirissä. Uudistuksen jälkeen Valio maksaa lainsäädännön vaatimukset ylittävistä toimenpiteistä lähes 50 miljoonaa euroa omistajilleen eli osuuskuntien kautta maitotiloille.

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.