Osuuskunta Maitomaa tuo hiilijalanjäljet maitohyllyille ensimmäisenä Suomessa

Ilmastovaikutusten arvioiminen ruokaostoksilla on jatkossa helpompaa, kun savolainen Maitomaa lisäsi maitotölkkiensä kylkiin hiilijalanjälkimerkinnän. Pakkausmuutoksellaan meijeri haastaa myös muita toimijoita päästöavoimuuteen.

Osuuskunta Maitomaa jatkaa ponnistelujaan kestävämmän maidontuotannon puolesta painamalla maitojensa tuotekohtaiset hiilijalanjäljet tölkkeihin ensimmäisenä meijerinä Suomessa. Merkinnän on tarkoitus auttaa kuluttajia arvioimaan, mistä omien ruokavalintojen kasvihuonekaasupäästöt koostuvat, mutta myös kertoa työstä, jota meijerillä tehdään hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

– Olemme ylpeitä luvuistamme ja tahdoimme myös tuoda ne mahdollisimman lähelle kuluttajaa. Nämä ovat hiilijalanjälkemme nyt ja kehitämme jatkuvasti tapoja, joilla niitä pienennetään sekä meijerin puolella että yhteistyössä maitotilojen kanssa, toimitusjohtaja Markku Iivonen kertoo.

Hiilijalanjälkimerkinnät elintarvikkeissa ovat lisääntyneet, mutta maitohyllyillä niitä ei ole ennen Maitomaata ollut nähtävillä.

– Vaikka kasvipohjaisten tuotteiden määrä kasvaa, suurin osa suomalaisista on yhä sekasyöjiä. On tärkeää, että kuluttajat voivat vertailla eläinperäistenkin tuotteiden hiilijalanjälkiä. Kannustamme muita meijereitä mukaan helpottamaan maidonostajia ruokakorinsa vastuullisuuden arvioimisessa, Iivonen sanoo.

Maitomaan luku on kattava

Elintarvikkeiden hiilijalanjälkiselvitysten haasteena on erilaiset laskentatavat. Meijerit saattavat esimerkiksi ilmoittaa vain yhden tilansa hiilijalanjäljen tai jättää maaperän päästövaikutuksia huomioimatta. Yhteisten laskentakriteerien puuttuessa kuluttajan on vaikea arvioida, ovatko luvut keskenään vertailukelpoisia.

Maitomaa selvitti viime vuonna maidontuotantonsa hiilijalanjäljen kokonaisuudessaan rehupelloilta tölkkiin asti Euroopan komission ympäristöjalanjälkiohjeistuksen (Product Environmental Footprint) suosittaman laskentatavan mukaisesti. Laskentatapa sisältää myös turvepeltojen ja maankäytön muutosten vaikutukset ja selvitykseen osallistuivat kaikki meijerin reilut sata tilaa.

– Meidän luvussamme on mukana se, mistä maidontuotanto on lähtöisin: pelloilta. Turvepeltojen ja maankäytön muutosten vaikutukset ovat merkittäviä, Iivonen selvittää.

Sinnikkyys päihittää jyrkkyyden

Maitomaa on viime vuosina tehnyt mittavia panostuksia vastuullisen maitoketjun rakentamiseen. Viisi vuotta sitten Maitomaa sai toisena meijerinä Euroopassa lehmien hyvinvointia mittaavan Welfare Quality -sertifikaatin. Hiilijalanjälkeään meijeri pyrkii pienentämään vuoden 2021 tasosta 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä.

Vaikka ilmaston kannalta parempien ratkaisujen löytäminen vaatii jatkuvaa työtä, pienilläkin askeleilla on merkitystä.

– Se, että kaikki tekevät vähän parempia valintoja oman kykynsä mukaan, on tehokkaampaa kuin jyrkkä ajattelu. Haluamme olla meijerinä vahvasti mukana ilmastotalkoissa ja auttaa kuluttajia oman ilmastovaikutuksensa arvioimisessa. Maitolasillisen osalta se käy nyt huomattavasti helpommin, Iivonen toteaa.

Jaa artikkeli

Lue myös

Valio Akatemia® stipendit vuonna 2023: yli 300 stipendiä lasten ja nuorten liikunnalle

Valio Akatemia® tukee lasten ja nuorten liikuntaharrastuksia raha- ja ravitsemusstipendeillä. Stipendin vuodelle 2023 sai 2000 hakijan joukosta 319 kohdetta ja stipendien yhteenlaskettu arvo on noin 130 000 euroa. Kuluva vuosi on Valio Akatemia® ohjelman kymmenes toimintavuosi. Valio Akatemia® stipendiä voivat hakea alle 18-vuotiaat yksilöurheilijat, joukkueet ja koululaisryhmät ympäri Suomea. Valio Akatemia® tukee liikuntaa ja urheilua kaikilla tasoilla: matalalla kynnyksellä liikunnasta iloitsemista, yhdessä tekemistä ja toki myös eri lajien kärkikahinoissa menestyksen tavoittelua.

Valion historian suurin energiatehokkuusinvestointi Lapinlahdelle: tehtaan piipusta lämpö talteen

Pohjois-Savossa, Valion Lapinlahden tehtaalla on saatu valmiiksi Valion historian suurin energiatehokkuusinvestointi. Uusi savukaasulauhdutin nappaa tehtaan piipusta lämmön talteen ja pesee samalla savukaasun puhtaammaksi. Tehtaan energiankulutus pienenee yli 10 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöt noin 10 000 CO2-tonnia vuodessa – siis noin 4 900 henkilöauton vuotuisten päästöjen verran.