Sokos Hotels lähti ensimmäisenä hotelliketjuna Suomessa mukaan yksityisasiakkaille tarjottavaan päästöjen kompensaatioon. Ensimmäisen vuoden aikana kertyneillä varoilla on suojeltu ja istutettu metsiä, luotu uusia hiilinieluja sekä kehitetty innovaatioita hiilensidontaan.
Vuosi sitten marraskuussa astui voimaan rahankeräyslain muutos, joka antoi kuluttajille mahdollisuuden kompensoida aiheuttamiaan ilmastopäästöjä. Sokos Hotels -ketju mahdollisti kompensaation asiakkailleen heti, kun lakimuutos astui voimaan.
– Asiakkaamme toivoivat vapaaehtoista kompensaatiota ja he ovat ottaneet sen selkeästi ilolla vastaan. Ensimmäisen vuoden aikana on kompensoitu jo tuhansia hotelliöitä ja -aamiaisia. Kompensaation tarjoaminen on luonteva jatkumo vaikuttavalle ja pitkäjänteiselle vastuullisuustyöllemme, kertoo kehityspäällikkö Jukka Kaartinen SOK:n matkailu- ja ravitsemiskaupan ketjuohjauksesta.
Vuoden aikana hotelliyöpyjien tekemien kompensaatioiden avulla sidottu hiilimäärä vastaa päästöjä, jotka syntyvät reilusta miljoonasta autolla ajetusta kilometristä.
Sokos Hotelleissa kompensaation hinta on tällä hetkellä vain 0,47 euroa per yö Suomessa ja 1,22 euroa Tallinnassa. Hintojen pohjana ovat keskimääräiset huonekohtaiset päästöt. Hinnat jäävät alhaiseksi, koska kaikkien Sokos Hotellien käyttämä sähkö tulee uusiutuvista lähteistä ja hotellien energiatehokkuutta on parannettu jo vuosia. Käytännössä kompensoitavaksi jää vain kiinteistön lämmityksestä ja aamiaisesta syntyviä päästöjä.
Kompensaatio konkretisoi asiakkaalle oman hiilijalanjälkensä pienentämisen
Asiakkaiden kulutuksestaan maksama kompensaatio ei vaikuta S-ryhmän itse tekemään ilmastotyöhön.
– Kompensointi on hotellien asiakkaille tarjottava lisäpalvelu, jolla asiakkaat voivat vähentää omaa arkista hiilijalanjälkeään. Asiakkaiden maksamaa kompensointia ei lasketa mukaan S-ryhmän omiin ilmastotavoitteisiin, Kaartinen painottaa.
S-ryhmän omalle toiminnalleen asettamat ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoiset. Vuosina 2015–2020 kaupparyhmä pudotti oman toiminnan hiilipäästöjään jo 70 prosenttia. Omien ilmastotoimiensa lisäksi S-ryhmä on haastanut tavarantoimittajansa mukaan pudottamaan omia hiilipäästöjään yhteensä miljoona tonnia. Iso juttu -haasteen on ottanut vastaan jo yli sata yritystä.
Tukea ilmastohankkeisiin
Kompensoinnilla kerätyillä varoilla rahoitetaan ilmastohankkeita, joissa ilmakehään jo päästettyä hiiltä sidotaan esimerkiksi metsiin tai maaperään. Sokos Hotellien asiakkaiden kompensaatiot ovat jakautuneet hankkeisiin Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.
– Päästöjä on kompensoitu muun muassa innovoimalla uudenlaista hiilensidontaa merilevän avulla, metsittämällä alueita Keniassa ja suojelemalla laajaa suoaluetta Borneon etelärannikolla Indonesiassa, Kaartinen kertoo.
Sidonnan teho on tieteellisesti todennettua ja sertifioitua. Sokos Hotellien yhteistyökumppanina kompensoinnissa on kotimainen Compensate-säätiö. Compensate on suomalainen toimija, jonka kompensaatiomallin keskiössä on merkittävä ylikompensointi eli hiiltä sidotaan ilmakehästä aina vähintään saman verran kuin sitä on tuotettu. Kaikki projektit ovat aina lisäisiä eli kompensaatiotoiminnan pitää todennetusti lisätä hiilensidontaa.
Sokos Hotellien kautta tehtyihin kompensaatiohankkeisiin ja -tuloksiin voi tutustua tarkemmin säännöllisesti päivittyvästä raportista.
***
Lisätietoa hankkeista, joita Sokos Hotellien asiakkaat ovat tukeneet kompensoimalla hotelliyöpymisensä:
Running Tide
Running Tide -hankkeessa merilevää kasvatetaan miljoonissa puuhakkeesta tehdyissä poijuissa Islannissa. Levä sitoo pintavesiin päätynyttä hiilidioksidia itseensä ja kun se kasvaa riittävän painavaksi, se putoaa merenpohjaan. Merenpohjassa levään sitoutunut hiilidioksidi säilyy jopa satojen vuosien ajan.
Ilmastohyötyjen lisäksi hanke auttaa myös pysäyttämään merien lämpenemistä sekä happamoitumista, jotka vaikuttavat negatiivisesti merten ekosysteemeihin, kuten mereneläviin. Merten lämpenemisestä aiheutuvat negatiiviset vaikutukset ulottuvat myös eri yhteisöihin ja ihmisiin, joiden elinkeino pohjautuu kalastukseen. Running Tide -hanke tuo siten moninaisia hyötyjä niin ilmastolle, merten ekosysteemeille kuin kalastajille. Hanketta voidaan kutsua niin sanotuksi innovatiiviseksi hiilensidontahankkeeksi, joka on uudenlainen vaihtoehto perinteisten metsitys- ja metsänsuojeluhankkeiden rinnalle.
TIST Kenia
TIST (The International Small Group and Tree Planting Program) on palkittu metsityshanke, joka tukee myös kestävää kehitystä. Hanke toimii Keniassa, Ugandassa, Tansaniassa sekä Intiassa, ja Keniassa siihen osallistuu tällä hetkellä yli 76 000 maanviljelijää. Kaikista TIST-hankkeen osallistujista 35 000 on naisia. Projektin osallistujat ovat tähän mennessä istuttaneet yli 10,5 miljoonaa puuta sekä 4,5 miljoonaa puuntaimea.
TIST tukee kaikkia YK:n kestävän kehityksen mukaisia tavoitteita. Hankkeeseen osallistuvat maanviljelijät omistavat maan sekä istutetut puut ja voivat vapaasti valita istutettavat puulajit. Osallistujille maksetaan kustakin istutetusta puusta kahdeksan dollaria ja lisäksi he saavat hankkeesta myytävien hiilikrediittien tuotoista itselleen 70 prosenttia.
Rimba Raya
Rimba Raya -hankkeessa suojellaan 47 237 hehtaarin asuttamatonta suoaluetta Borneon etelärannikolla Indonesiassa. Vaikka suot kattavat vain noin kolme prosenttia maapallon pinta-alasta, ne sitovat itseensä kaksi kertaa niin paljon hiiltä kuin kaikki maailman metsät yhteensä.
Ilman tätä suojeluhanketta suoalue olisi hyödynnetty palmuöljyplantaasina, jolloin alue olisi hakattu, kuivatettu ja poltettu. Alue ei ole pelkästään suuri hiilinielu, vaan siellä toimii myös orankien suojeluprojekti ja lisäksi alueelta löytyy 50 muuta uhanalaista lajia. Nämä lajit eivät todennäköisesti olisi selviytyneet tällä alueella, jos suoalue olisi muutettu palmuöljyplantaasiksi
