S-ryhmän oma media Yhteishyvä on sitoutunut edistämään terveellisempää ruokavaliota, ja arkiruokareseptit noudattavat suomalaisia ravitsemussuosituksia. Kestävän kehityksen toimikunta palkitsi Yhteishyvän yhtenä vuoden parhaimmista kestävän kehityksen sitoumuksista. Yhteishyvän reseptejä luetaan yli miljoona kertaa kuukaudessa.
Kestävän kehityksen toimikunnan sihteeristö, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä valtion ravitsemusneuvottelukunta palkitsivat vuoden parhaimmat kestävän kehityksen sitoumukset. Yhteishyvälle myönnettiin palkinto hyvän ravitsemuksen edistämisestä.
Yhteishyvän tavoitteena on parantaa suomalaisten ravitsemuksen laatua ja kestävää kehitystä muun muassa lisäämällä kasvisten määrää ja vähentämällä suolan käyttöä. Yhteishyvällä on vaikutusvaltaa suomalaisten arkiruokailuun, sillä yhteishyvä.fi-verkkopalvelussa reseptejä luetaan kuukaudessa yli miljoona kertaa. Lisäksi Yhteishyvä-lehdellä on yli puoli miljoonaa lukijaa.
Yhteishyvä-aikakausmedia on tehnyt vuosina 2021–2022 kaikkiaan seitsemän ravitsemussitoumusta. Lehdessä ja sen verkkosivuilla on parannettu julkaistavien reseptien ravitsemuksellista laatua ja ympäristökestävyyttä, palkinnon perusteluissa todetaan.
”Reseptiikalla on iso vaikutus. Haluamme tehdä ruokaohjeillamme terveellisempien ja ilmastoystävällisten valintojen tekemisen suomalaisille vähän helpommaksi, kuitenkaan mausta tinkimättä. Luonnollisesti tärkeä rooli on myös S-ryhmän ruokakauppojen valikoimalla, jota Yhteishyvän reseptiikka hyödyntää”, sanoo Yhteishyvän päätoimittaja Sanna Suokko.
Klassikot uudella tavalla: vähemmän sokeria ja suolaa, enemmän täysjyvää ja kauden kasviksia
Reseptien takana on valtava määrä dataa, asiakasymmärrystä ja tietoa kuluttajatrendeistä. Konkreettisesti reseptit syntyvät S-kokeilukeittiössä, jossa kotitalousopettajataustaiset asiantuntijat tekevät myös S-ryhmän valikoimatestausta.
Reseptit pyrkivät hyödyntämään kotimaisia satokauden kasviksia ja nipistämään hävikin mahdollisimman pieneksi Yhteishyvän ruokaohjeet ovat vuosien varrella muuttunut terveellisempään suuntaan: suolan ja sokerin määrään sekä hyvien rasvojen käyttöön kiinnitetään erityistä huomiota. Resepteissä suositaan täysjyvävaihtoehtoja ja edistetään kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöä.
Hyviä esimerkkejä ovat monet suomalaisen keittiön klassikot, joita on tuunattu ravintorikkaampaan suuntaan.
”Osa reseptimuutoksista ovat melkein huomaamattomia. Esimerkiksi suolaa käytettiin aikanaan paljon enemmän kuin nyt. Nyt makua saadaan useilla eri tavoilla”, kertoo Yhteishyvän ruokasisältöjen tuottaja Sanna Autio.
”Ennen jauhelihapihveihin saatettiin lisätä vielä kermaa, juustoa tai jopa kinkkua. Nyt niitä pyritään keventämään kasviksilla, käytetään kasvirasvaa, saatetaan lisätä kuitua vaikkapa ruokakaurasta tai tarjotaan vaihtoehtoja vaaleasta lihasta tai kasviproteiineista”, Autio jatkaa.
Yhteishyvä.fi:ssä reseptien yhteydessä ilmoitetaan ruoan ravintosisältö annosta kohden ja myös 100 grammaa kohden kuten elintarvikkeissa.
Viimeisempänä sitoumuksena Yhteishyvä jätti lupauksen tehdä planetaarisen ruokavalion reseptejä. Ilmastolle ja terveydelle fiksumpia ohjeita tehdään erityisesti lapsille ja nuorille suunnattuun Ässäkokki-sarjaan, jonka ohjeilla kokataan myös yhdessä Marttaliiton kanssa järjestetyillä Ässäkokki-kursseilla.
Mikä ravitsemussitoumus?
Ravitsemussitoumus on osa kansallista kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta. Se liittyy YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteen toteuttamiseen. Tavoitteena on parantaa ruoan ravitsemuslaatua ja edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia. Sitoumusten tehtävä on helpottaa terveellisten valintojen tekemistä kuluttajan arjessa, kaupassa ja ravintoloissa.
Sitoumuksia tekevät yritykset ja yhteisöt, jotka haluavat tunnistaa asiakaskuntansa tarpeet ja olla ravitsemuksen suhteen vastuullisia. Yritykset määrittelevät itse ravitsemustoimenpiteensä ja tavoitteensa.
