Kestävyysraportointi pakolliseksi myös osuuskunnille – paitsi alkutuotantoon liittyville

Hallitus on eilen antanut esityksen eduskunnalle kestävyysraportointia koskeviksi muun muassa kirjanpito- ja tilintarkastuslain säännösten muuttamiseksi, joilla kestävyysraportointia koskevat EU:n tilinpäätösdirektiivin säännökset saatetaan kansallisesti voimaan.

Tähän asti raportointi on ollut pakollista vain isoille pörssiyhtiöille, vaikka monet suuret yhtiöt, myös osuuskunnat, ovat jo vuosikausia raportoineet vapaaehtoisesti vastuullisuudestaan.

Mikäli hallituksen esitys hyväksytään eduskunnassa ehdotetun mukaisena, tulee direktiivin kansallinen täytäntöönpano tarkoittamaan osuuskuntien kannalta sitä, että kestävyysraportointi tulee pakolliseksi myös osuuskunnille, jos vähintään kaksi seuraavista ehdoista täyttyy: osuuskunnan tase vähintään 20 miljoonaa euroa, liikevaihto vähintään 40 miljoonaa tai sillä on keskimäärin 250 työntekijää.

Merkittävän poikkeuksen tähän tekee alkutuotantoa koskeva ehdotus, jonka mukaan alkutuotantoa harjoittavalla osuuskunnalla ja alkutuotantoa sen harjoittajilta hankkivalla osuuskunnalla eli hankintaosuuskunnalla on mahdollisuus jättäytyä kestävyysraportointisäännösten ulkopuolelle. Tätä perustellaan huoltovarmuuden ylläpitämisellä sekä maatalouden ja elintarvikehuollon muihin EU-maihin verrattuna raskaalla kustannusrakenteella.

Tämä edellyttää osuuskunnan hallituksen päätöstä ja siitä on jäsenistön ja muiden sidosryhmien informoimiseksi annettava tieto toimintakertomuksessa.

”Tuottajaosuuskunnat toimivat ohuella organisaatiolla. Uusi raportointivelvoite olisi aiheuttanut niille kohtuuttomia kustannuksia”, toteaa osuuskuntien keskusjärjestö Pellervon lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen.

Osuuskuntien toive raportoinnin keskittämisestä huomioitu

Osuuskuntien osalta lakiehdotuksessa on otettu huomioon myös osuuskuntien osakeyhtiöiden konsernirakenteesta poikkeava toimintamalli, jossa osuuskunnat toimivat ryhmänä ja jonka hallinnollisia tai muita liiketoiminnallisia palveluja ryhmään kuuluville osuuskunnille tuottaa niiden omistuksessa oleva keskusyhteisö. Näistä merkittävin on S-ryhmä.

Lakiehdotuksessa ehdotetaan sallittavaksi menettely, jossa keskusyhteisö laatii ryhmään kuuluvien osuuskuntien puolesta yhteisen kestävyysraportin. Se käsittää ryhmään kuuluvien osuuskuntien tiedot osakeyhtiöiden konsernikestävyysraporttia vastaavalla tavalla. Menettely vastaa sitä, että osakeyhtiöiden muodostamassa konsernirakenteessa määräysvaltaa käyttävä emoyhtiö laatii kestävyysraportin koko konsernista.

Ne osuuskunnat, joita kestävyysraportointivelvollisuus tulee koskemaan, joutuvat tekemään uuden muotoisen kestävyysraportin ensimmäisen kerran vuoden 2026 alusta 2025 alkaneelta tilikaudelta.

”Määrämuotoisen ja tarkkaan säännellyt raportointivelvoitteen voimaanastuminen on iso muutos monille yrityksille, kiteyttää Anne Kontkanen.

Jaa artikkeli

Lue myös

Vuoden osuustoimintateoksi valittiin Oulun Seudun Sähkön edullinen energia

Oulun Seudun Sähkön asiakasomistajilleen tarjoama vakaa ja edullinen energian hinta on valittu Vuoden osuustoimintateoksi osuuskuntien keskusjärjestö Pellervon järjestämässä valtakunnallisessa kilpailussa. Siinä haettiin toimintaa, jossa yrityksen osuustoiminnallisuus tulee erityisen vahvasti esille ja jäsenille on tuotettu erityisen merkityksellistä yhteistä etua.

Pellervon kannanotto osuuskuntaidentiteetistä

Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA on joulukuussa 2021 aloittanut arviointiprosessin, jonka tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin globaali osuuskuntaidentiteetti on määritelty. Pellervon hallitus on nyt koostanut suomalaisen osuustoiminnan yhteisen kannanoton osuuskuntaidentiteetistä ja lähettänyt sen ICA:lle.