Sami Karhu -Tiedolla taidolla intohimolla -kirjan julkaisutilaisuuden avaus 26.11.2015

Tervetuloa tiedotustilaisuuteen, jonka aiheena on professori Iiro Jussilan uutuuskirja ”Tiedolla, taidolla, intohimolla – liikeyrityksen ja omistajayhteisön johtaminen.” Kiitos, että olette tulleet paikalle. Olen Pellervon toimitusjohtaja ja Osuustoiminnan neuvottelukunnan sihteeri Sami Karhu.

Tilaisuuden kulusta. Tämän avauksen jälkeen Jussila esittelee uutuusteoksen. Kirja uskoasusta vastaa AD Minna Aho. Hän kertoo siitä, miten hän on suunnitellut käytettävyyden.

Sen jälkeen sana on vapaa. Voitte kysellä Iirolta ja vaikkapa sopia erillisestä haastattelusta. Lopussa päätössanat lausuu toimitusjohtaja Vesa Lehikoinen, joka on keskeinen moottori siinä, että meillä on tällaisia syviä aktiviteetteja, mitä tämä kirja ilmentää.

Huomatkaa, että tätä tiedotustilaisuutta seuraa seminaari kirjan teemasta tässä samassa tilassa. Sinne voitte myös vapaasti tulla. Tilaisuudessa syvennetään tiedotustilaisuuden ja kirjan antia.

Pellervo on hyvin otettu siitä, että voimme kustantaa nyt julkaistavan tärkeän teoksen. Järjestön suuri missio on edistää osuustoimintaa. Tämä vaativa tehtävä on saatu tai otettu osuustoiminnan suomalaisessa alkuräjähdyksessä eli järjestöä perustettaessa vuonna 1899.

Meillä on syvä strateginen valinta, että haluamme tehdä yhteistyötä kaikkien niiden kanssa, jotka haluavat viedä kanssamme yritysmallia eteenpäin.

Viimeisen parin vuosikymmenen aikana on korostunut yliopistoyhteistyö. Yliopiston tarjoamat älylliset voimavarat on ollut tarpeen saada liiketoimintamallimme kehittämiseen. Olemme myös tukeneet voimallisesti sitä, että olemme saaneet suorastaan kasvatettua maahan uutta vireää tutkijapolvea. Tai itsehän he ovat kasvaneet ja kasvattaneet samalla meitä käytännön ihmisiä osuustoimintayrityksissä ja -järjestöissä. Ilman yliopistotutkimusta emme myöskään ole mukana opetuksessa.

Pellervo on osa Osuustoiminnan neuvottelukuntaa. Tämä on tärkeä kehityksen moottori ja foorumi yhdistäessään mahdollisimman laaja-alaisesti koko osuustoimintakenttää. Kehitystyön takana on todella siis laajat piirit.

Nyt käsillä oleva teon on tärkeä etappi pitkällä matkalla eteenpäin. Meitä on kiinnostanut, että mitkä ovat osuustoimintayrityksen aidot kilpailuedut avoimessa markkinataloudessa ja miten yrityksiä voidaan johtaa niin, että nämä kilpailuedut toteutuvat käytännössä. Olemme halunneet, että myös liiketaloustieteilijät ja johtamisen asiantuntijat paneutuvat aiheeseen. Niin on tapahtunut.

Tämän kirjan juuret ovat oikeastaan 2000-luvun alussa. Silloin rakensimme pala palalta nykyiset yhteistyömallit osuustoiminnan ja yliopistojen välille. Välittömämmin ja suoremmin kirjan juuri menee vuosiin 2007-2008. Tarmokas osuustoimintayrityksen johtamisesta väitellyt KTT Iiro Jussila nimitettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston professoriksi erikoisalanaan juuri osuustoimintayritysten johtaminen. Uutta tutkimusta ja ideaa tuli suoltamalla. Kysyin tuolloin Jussilalta, että koska kaikki viisaus, joka nyt julkaistaan ulkomaisissa tiedelehdissä vieraalla kiellellä, olisi aika tiivistää populaariksi oppikirjaksi suomalaiselle osuustoimintaväelle. Iiro sanoi, että kun 10 vuotta on tehty osuustoimintatutkimusta – hän ja tutkimusryhmä. Tämä tuli täyteen 2013 ja Iiro ryhtyi kirjoittamaan niin kuin puhe oli ollut. Ensimmäinen versio valmistuikin. Hyvä oli sekin, mutta Jussilan tahdosta jonkin ajan päästä valmistui toinenkin versio ja se on nyt tässä. Kiitos ponnisteluista!

Toimitusjohtaja Sami Karhu, Pellervo-Seura ry

Toivomme, että yritykset hankkivat kirjan kaikille hallintohenkilöille ja vähintään johtoryhmän jäsenille sekä strategiaa valmisteleville ja osuustoiminnallisuudesta vastaaville toimihenkilöille.

Joulumuistamiseen kirja käy nyt hyvin.

Kyse on tuntuvasta kertaluonteisesta panostuksesta organisaatioilta, mutta sen on tarkoitus olla pitkävaikutteinen ja syvällinen toimenpide osuustoiminnan oppimiseen ja kehittymiseen.

Jaa artikkeli

Lue myös

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Tilaa uutiskirje