Karilta irti – Suomen ranking kestää vertailun

Maamme menestys perinteisissä kilpalajeissa on viime vuosina ollut laihanlainen. Nokian jälkeen yrityssarjan kärkipaikoille ei ole ollut asiaa. On yksi ranking, jossa Suomi menestyy. Osuuskuntamme ovat kovaa valuuttaa maailmantilastossa.

Viidettä kertaa julkaistu World Co-operative Monitor (WCM) analysoi maailman suurimpien osuustoiminnallisten yritysten talouslukuja. Sadan suurimman yrityksen joukossa ovat suomalaiset SOK (38.) ja Metsa Group (87.) Pohjola Pankki, nykynimeltään OP-ryhmä, tulee heti perässä. Jos julkaisun luvut päivitettäisiin nykytilanteeseen, sekin olisi luultavasti sadan joukossa.

Suomalaista mielenlaatua hivelee, että taakse jäävät kaikki rakkaat skandinaaviset naapurit. Jättiosuuskunnista tunnettua Tanskaa edustaa Danish Crown, jonka sijoitus on 56., norjalainen KLP-vakuutusryhmä on sijalla 62. Merkille pantavaa on, että 70 % osuuskuntien liikevaihdosta tulee Euroopasta.

Ruotsalaisten suurin osuuskunta, Kooperativa Förbundet, on sijalla 105. Sen liikevaihto on noin kolmannes S-ryhmästä. Tämä hämmästyttävää, olemmehan tottuneet katsomaan länsinaapuria lähes kaikessa yliviistoon. Liekö tässä syy, että Ruotsissa on pari vuotta sitten käynnistetty isolla rahalla kampanja osuustoiminnan nostamiseksi uuteen kukoistukseen? Liikevaihdon suuruus ei aina kerro suorituskyvystä. Monet ruotsalaiset osuuskunnat, kuten metsäjätti Södra, ovat erittäin kannattavia. Maataloustarvikeosuuskunta Lantmännen investoi äskettäin Suomeen ostamalla leipomoyhtiön.

On syytä nostaa hattua suomalaisten osuuskuntien menestykselle. Osuustoiminnan MM-sarja ei ole pilipalisarja. Kolmensadan suurimman osuuskunnan yhteenlaskettu liikevaihto oli 2,3 triljoonaa euroa. Eli 2 300 000 000 000 euroa. Se on samaa kokoluokkaa kuin USA:n liittovaltion budjetti. Lisätietoa tutkimuksesta on osoitteessa http://monitor.coop/

Kari Huhtala

Blogini ”Karilta irti” arvioi ja kummastelee arjen asioita, usein osuustoimintaa. Lujalla, mutta lempeällä otteella. Toivon jatkokeskustelua aiheesta tällä palstalla ja varsinkin jokapäiväisessä työssä.

Jaa artikkeli

Lue myös

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.