Karilta irti – Suomen ranking kestää vertailun

Maamme menestys perinteisissä kilpalajeissa on viime vuosina ollut laihanlainen. Nokian jälkeen yrityssarjan kärkipaikoille ei ole ollut asiaa. On yksi ranking, jossa Suomi menestyy. Osuuskuntamme ovat kovaa valuuttaa maailmantilastossa.

Viidettä kertaa julkaistu World Co-operative Monitor (WCM) analysoi maailman suurimpien osuustoiminnallisten yritysten talouslukuja. Sadan suurimman yrityksen joukossa ovat suomalaiset SOK (38.) ja Metsa Group (87.) Pohjola Pankki, nykynimeltään OP-ryhmä, tulee heti perässä. Jos julkaisun luvut päivitettäisiin nykytilanteeseen, sekin olisi luultavasti sadan joukossa.

Suomalaista mielenlaatua hivelee, että taakse jäävät kaikki rakkaat skandinaaviset naapurit. Jättiosuuskunnista tunnettua Tanskaa edustaa Danish Crown, jonka sijoitus on 56., norjalainen KLP-vakuutusryhmä on sijalla 62. Merkille pantavaa on, että 70 % osuuskuntien liikevaihdosta tulee Euroopasta.

Ruotsalaisten suurin osuuskunta, Kooperativa Förbundet, on sijalla 105. Sen liikevaihto on noin kolmannes S-ryhmästä. Tämä hämmästyttävää, olemmehan tottuneet katsomaan länsinaapuria lähes kaikessa yliviistoon. Liekö tässä syy, että Ruotsissa on pari vuotta sitten käynnistetty isolla rahalla kampanja osuustoiminnan nostamiseksi uuteen kukoistukseen? Liikevaihdon suuruus ei aina kerro suorituskyvystä. Monet ruotsalaiset osuuskunnat, kuten metsäjätti Södra, ovat erittäin kannattavia. Maataloustarvikeosuuskunta Lantmännen investoi äskettäin Suomeen ostamalla leipomoyhtiön.

On syytä nostaa hattua suomalaisten osuuskuntien menestykselle. Osuustoiminnan MM-sarja ei ole pilipalisarja. Kolmensadan suurimman osuuskunnan yhteenlaskettu liikevaihto oli 2,3 triljoonaa euroa. Eli 2 300 000 000 000 euroa. Se on samaa kokoluokkaa kuin USA:n liittovaltion budjetti. Lisätietoa tutkimuksesta on osoitteessa http://monitor.coop/

Kari Huhtala

Blogini ”Karilta irti” arvioi ja kummastelee arjen asioita, usein osuustoimintaa. Lujalla, mutta lempeällä otteella. Toivon jatkokeskustelua aiheesta tällä palstalla ja varsinkin jokapäiväisessä työssä.

Jaa artikkeli

Lue myös

Kuka osuuskunnan omistaa, ellei sen jäsen?

Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia yrityksiä. Niiden toimintaa ohjataan aivan samoin kuin yleisemmin tunnetussa yhteisömuodossa eli osakeyhtiöissä. Määräysvaltaa käyttävät osuuskunnissa jäsenet, osakeyhtiöissä osakkeenomistajat.

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.

Mari Kokko: Osuuskunta on väylä yrittäjyyteen 

Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Eikä suotta, sillä yrittäjät ja yritykset yritysmuodosta riippumatta ovat Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita. Luovat työtä ja vastaavat merkittävästä osasta maamme verotuloista.  

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.