HKScan ja sopimustuottajat valjastavat metsiä ilmastotalkoisiin

HKScan edistää yhdessä sopimustuottajiensa kanssa paikallista hiilensidontaa ruokaketjussaan. Uudessa pilottihankkeessa lannoitetaan 500 hehtaaria metsää. Pilotin tavoitteena on sitoa hiiltä (CO2) 5 miljoonaa kiloa 8 vuodessa.

HKScan luo vastuullisen ruoantuotannon tulevaisuutta Itämeren alueella. Tavoitteellinen Zero Carbon -ilmastosuunnitelma tähtää hiilineutraaliin ruokaketjuun vuoden 2040 loppuun mennessä. HKScan on sitoutunut asettamaan Science Based Targets -aloitteen mukaiset tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet. Zero Carbon-työhön kuuluu merkittävän päästölähteiden vähentämisen rinnalla hiilinielujen lisäämistä yhdessä sopimustuottajien ja kumppaneiden kanssa. Hiilinieluja edistäviä ratkaisuja tutkitaan parhaillaan HKScanin sopimustuottajien pelloilla ja nyt myös metsänlannoituspilotissa.

Lannoitukset ympäristö huomioiden

Metsänlannoituspilottiin kuuluu 500 hehtaaria metsää eteläisessä Suomessa. Lannoitettavat metsäpalstat on valittu huolella ympäristö huomioiden. Kohteissa puuston kasvu on jo lähtökohtaisesti hyvää. Näin varmistetaan, että kasvava puusto hyödyntää ravinteet tehokkaasti ja lannoitus tapahtuu ympäristöystävällisesti. Metsän marjoja ja sieniä voi syödä turvallisin mielin, koska samoja tutkittuja ja turvallisia lannoitteita käytetään myös peltoviljelyssä.

”Lannoitus lisää merkittävästi hiilen sitoutumista puustoon ja nopeuttaa puuston kasvua ja järeytymistä tukkipuuksi. Tukkipuun käyttö huonekalujen ja puutalojen valmistuksessa lisää myös pitkäikäisten puutuotteiden hiilivarastoja. Kestävä hiilinielujen ja -varastojen lisäys maa- ja metsätaloudessa on keskeinen osa ilmastomuutoksen torjuntaa ja tätä työtä tutkimme HKScan Agrofood Ecosystem® -verkostossa yhdessä kumppaneidemme ja sopimustuottajien kanssa”, painottaa HKScanin alkutuotannon strategisista hankkeista vastaava johtaja Ulf Jahnsson

Kivennäismaiden männiköiden ja kuusikoiden kertalannoitus lisää runkopuun kasvua 10–20 kuutiometriä hehtaarilla lannoitusta seuraavien 6–8 vuoden kuluessa. Lannoitus lisää puuston hiilensidonnan ohella myös muun kasvillisuuden hiilensidontaa ja hiilenvarastoja. Lisäksi se kasvattaa maan orgaaniseen ainekseen sitoutuneen hiilen määrää. Tämä johtuu lisääntyneestä kariketuotannosta ja orgaanisen aineksen hajoamisen hidastumisesta.  

”Lannoitus on erinomainen keino lisätä metsien hiilensidontaa ja hiilenvarastoja. Tässä mielessä lannoitus on eräänlainen ilmastoteko”, kertoo Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Itä-Suomen yliopiston professori Heli Peltola.

Hiilensidonnan mittaus

Metsänlannoituspilotissa mitataan metsien lisääntynyttä hiilensidontaa. Pilotin käytännön toteuttamisesta ja hiilensidontalaskennasta vastaa Havulatva Oy.

Yhden puukuutiometrin lisäkasvu sitoo hiilidioksidia ilmakehästä hiilidioksiditonnin verran.
 
”Viidensadan metsähehtaarin lannoitus sitoo hiilidioksidia 5 milj. kg CO2 lannoitusvaikutuksen aikana. Ilmastoteko vastaa viidensadan suomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä. Metsäpalstoille tehdään otantatarkastukset ja laskenta, joiden avulla todennetaan lisätty hiilensidonta”, sanoo toimitusjohtaja Samuli Kallio Havulatva Oy:sta.

”Metsänlannoitus on hyvä käytännön esimerkki, miten edistämme paikallista hiilensidontaa yhdessä tuottajiemme kanssa. Tällä pilotilla emme kompensoi HKScanin hiilijalanjälkeä, mutta haluamme tarkastella mahdollisuuksia avoimin mielin. Olemme valmiit skaalaamaan parhaat ratkaisut kaikille markkinoillemme”, Jahnsson jatkaa.

Jaa artikkeli

Lue myös

Metsä Groupin uudistava maankäyttö tähtää luonnon tilaa vahvistavaan kulttuurimuutokseen rakennetussa ympäristössä

Metsä Group on asettanut tavoitteekseen luonnon tilan vahvistamisen toiminnassaan vuoteen 2030 mennessä. Nyt laaditut uudistavan maankäytön periaatteet ohjaavat suunnitelmien toteuttamista rakennetussa ympäristössä. Uudistavan maankäytön pilottivaihe käynnistyi viime vuonna Kemissä. Villi vyöhyke ry:n kanssa laaditut periaatteet ohjaavat biodiversiteettisuunnitelmien toteuttamista kaikilla Metsä Groupin 25 tehdaspaikkakunnalla lähivuosien aikana.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Data ja yhteistyö – näihin kiteytyy niin suurten kuin pienten yritysten vastuullisuustyö lähivuosina

Yritysten toimintakenttä on valtavassa muutoksessa. Vaikka jatkuvasti lisääntyvä ja kiristyvä kestävyyssääntely ei välttämättä suoraan koske pieniä ja keskisuuria yrityksiä, välillisesti pankkien ja rahoittajien kautta sekä osana arvoketjuja vaikutuksilta ei voi välttyä. Pellervo järjesti 18.1. tilaisuuden, jossa keskusteltiin siitä mitä pk-yritykset voivat odottaa ja miten niiden tulisi toimia jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa, jotta niiden toimintaedellytykset markkinoilla säilyvät

LPOnet digipalveluosuuskunnalle on myönnetty Avainlippu

Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt koko Itä-Uudellamaalla toimivalle asiakasomisteiselle LPOnet Osk:lle Avainlippu-tunnuksen osoituksena Suomessa tuotetulle ja Suomessa työllistävälle palvelulle. Paikallisena asiakasomisteisena digipalveluoperaattorina tuomme missiomme mukaisesti lisää elinvoimaa Itä-uusmaalaisille asukkaille ja yrityksille. Kotimaisuudesta viestivä Avainlippu-tunnus on meille tärkeä tapa konkretisoida kuinka vastuullinen, asiakaslähtöinen ja pitkäjänteinen toimintatapamme on.