Olen työskennellyt Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n toimitusjohtajana reilun vuosikymmenen. Kaikkiaan uraa Pellervon piirissä on 27 vuotta. Nyt on uuden aika.
Työtehtäväni Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n ja Pellervo-Media Oy:n toimitusjohtajana sekä Osuustoiminnan neuvottelukunnan sihteerinä päättyvät torstaina 31.3.2022. Sen mukana päättyvät lukuisat luottamustehtävät eri osakkuus- ja jäsenorganisaatioiden hallinnoissa. Aamukammassani on tätä kirjoittaessani neljä piikkiä.
Koronaviruksen variantit ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan luovat talouteen ja yhteiskuntaan poikkeustilan tuntua. Huoltovarmuuden, kotimaisen omistuksen ja osuustoiminnan merkitys vain korostuvat. Osuustoiminnallisessa maassa elämä on vakaampaa ja turvallisempaa. Sosiaalinen ja taloudellinen koheesio on mitä arvokkain omaisuuserä kansakunnalle. Jotain olemme tehneet kollektiivisesti oikein.
Pitkä nousukausi
Aloitin osuustoimintaliikkeen historiahankkeessa vuonna 1995. Tein myös muita projekteja. Työsuhteisessa Pellervoon olen ollut vuodesta 2000 alkaen; tiedotus- ja järjestöpäällikkönä vuoteen 2003, osuustoimintajohtajana ja toimitusjohtajan varamiehenä vuoteen 2011 ja siitä lähtien siis toimitusjohtajana.
Olen ollut toimeenpanemassa Pellervon strategiaa kriittisinä vuosina 2000-alussa. Olen ollut toimeenpanon lisäksi myös valmistelemassa neljää toisiinsa sidoksissa olevaa strategiaa vuosille 2002-2022.
Olen nähnyt osuustoiminnan pitkän nousukauden ja järjestöllisen eheytymisen. Siitä on tässä tilanteessa mieluisa kertoa omasta näkökulmastani.
Professori Markku Kuisman johtaman pellervolaisen osuustoiminnan historiahankkeen tuottama ”Kansan Talous” -kirja liikkeen satavuotisjuhliin 1999 loi tiedollista perustaa ja suhtautumistamme Pellervon ja koko osuustoimintaliikkeemme kehitykseen. Tässä sain olla mukana yhtenä kirjoittajana ja kokemuksesta oli hyötyä jatkossa.
Tiesimme ja tiedämme edelleen, että edustamme suurta ajatusta taloudellisesta yhteistoiminnasta, joka pitää sisällään myös sosiaalisen, kulttuurisen ja sivistyksellisen ulottuvuuden. Osuustoiminnan arvot ja periaatteet ovat suuria globaaleja asiakirjoja ihmiskunnan johtotähdeksi. Piti vain saada aikaan oikeaa liikettä, jota kaikki potentiaali saadaan jäsenten ja kansakunnan hyödyksi.
Pellervon luottamusjohdon ja toimihenkilöjohdon johtopäätös menneestä oli, että osuustoiminnan täytyy osata paremmin yritysmallinsa ja osuustoiminnan tulee osata yhteistyö. Maailma oli peruuttamattomasti muuttunut eikä paluuta vanhaan ollut. Oli seisottava omilla jaloilla.
Laaja jäsenkierros satoine jäsenkeskusteluineen vuosina 2000-2002 oli minulle korkeakoulu Pellervon tulevaisuuden rakentamiseen. Haimme yhdessä uutta starttia. Jäsenkeskusteluita oli omalla kohdallanikin yli 200. PTT, lakipalvelu ja tunnustusten anto katsottiin tärkeiksi, mutta mitä muuta – kyllä, osuustoiminnan pitkäjänteinen kehittäminen uuteen aikaan. Kysymysmerkkejä oli paljon. Uusia jäseniä tuli Pellervoon tuolloin parisen kymmentä, mikä antoi toivoa tulevaan.
Minulta kysyttiin tuolloin, että kaikilla organisaatioilla tulee olla ohjelma. Mikä on Pellervon ohjelma? Viisas kysymys. Siihen olen koittanut aina vastata.
Lopulta järjestön saneeraus ja uudistaminen 2000-luvun alussa yhdessä toimitusjohtaja Veikko Hämäläisen kanssa oli ratkaisevaa tulevaisuudelle. Pohjalla oli Pellervon lakkautusajatukset ja -päätökset. Järjestön perustassa oli paljon hyvää valmiina edeltäjiemme ajoilta.
Loimme nyt Pellervolle siihen aikaan sopivan roolin, tehtävät ja palvelukyvyn. Ohjelmaan kuului työyhteisön vakauttaminen ja jäsensuhteiden parantaminen.
Uudistamiseen ovat kuuluneet osuustoiminnallisen kansanliikkeen hengen kohotus, uudistuva ja eteenpäin katsova osuustoimintakulttuuri sekä aikaan sopiva identiteetti. Ideana oli, että kansanliikkeen tulee tuntea juurensa, tämä päivä ja tulevaisuus. Uusia osuuskuntia piti syntyä tai ennen pitkää ei ole liikettä, vaikuttavuutta eikä vaikutusvaltaa.
Lähtökohtana oli, että jäseniltä ei saa lisää rahaa. Laitoimme Pellervon talouden kuntoon ja olemme sen siinä tilassa myös pitäneet talouspäällikkö Juhani Lehdon, muun henkilökunnan ja hallinnon kanssa. Varallisuus on noussut noin 8 miljoonasta eurosta noin 14 miljoonaan euroon. Viime vuosi taisi olla ennätysmäisen ylijäämän vuosi Pellervossa ja osakkuusyhteisöissä. Tämä turvaa tulevaisuuden turbulentissa maailmassa.
Järjestöllinen eheytyminen
Suhteiden rakentaminen osuustoimintaideologiaan nojaavalta pohjalta uudella tavalla kaikkien jäsentemme kanssa on ollut olennaista. Pellervo on olemassa osuustoimintaa varten. Edustamme ilmiötä laajasti.
Lopullisena tavoitteena oli olosuhteiden luominen osuustoiminnan järjestölliselle eheytymiselle vuosisataisesta juovasta ja olosuhteiden edelleen rakentaminen osuustoiminnan yhteistyölle ja kehitykselle. Tämä tapahtui 2017 mennessä isolta osin, kun ensin työosuuskunnat, vesihuolto-osuuskunnat liittyivät ryhmäjäseninä mukaan ja sitten S-ryhmä palasi Pellervoon ja Tradeka tuli uutena mukaan. Uusia jäseniä on tullut edelleen. Kaikki viittaa siihen, että Pellervo on saavuttanut aseman osuustoiminnan yleisjärjestönä.
Osaaminen ja tahto
Suurin asia on ollut osuustoiminnan laaja osaaminen – ja tahto. Tämä paketti pitää olla itsellä. Sitä ei voi ostaa. Ilman sitä kaikki muu sortuu. Mukaan kuuluvat osuustoimintaa koskeva tiedontuotanto, hyvä hallinto -kysymykset sekä osaamisen kehittäminen kaikkia kanavia pitkin, ml. opintomateriaalit, ammattilehdet, seminaarit, koulutus jne.
Toimivat sidosryhmäsuhteet sekä tiede-, yliopisto- ja oppilaitosyhteistyö ovat avain, koska Pellervo yksin voi tehdä rajallisesti. Päätyö on hakea hyvät kumppanit ja tarjota yhteistyön kättä, kansallisesti ja globaalisti.
Viime vuosina ovat korostuneet suhteet yhteiskunnallisiin ajattelijoihin ja päätöksentekijöihin. Näitä ovat mm. puoluetoimistot, eduskuntaryhmät, ajatuspajat, sivistysliitot, Euroopan parlamentin suomalaisjäsenet, Eduskunnan osuustoimintaryhmä ja valtioneuvosto ministeriöineen.
Osuustoiminnan toisiaan seuraavat eduskunta-, kunta-, europarlamentti ja aluevaaliohjelmat ovat olleet oiva työkalu katsoa tulevaisuus. Siinä prosessissa mitataan valmiutemme tuottaa ajatuksia ja toimenpiteitä. Työ on näkynyt puolueiden periaateohjelmissa, vaaliohjelmissa, hallitusohjelmissa ja poliittisissa puheissa. Onneksi myös poliittisissa päätöksissä.
Verkostossa voimakerroin
Olen koittanut lujasti tukea hyviä ajatuksia ja tuottanut kaiketi niitä itsekin. Olen toiminut eri tehtävistä käsin näitä päämääriä kohti. Asiat ovat tapahtuneet varsin pienellä henkilökunnalla, mutta laajalla verkostolla. Käsiä on etsittävä ja niihin on tartuttava. Siellä se voimakerroin on.
Osuustoiminnan tunnettuustyössä luulisin saavutukseksi luettavan sen, että julkisuutta kiinnostaa jossain määrin osuustoiminnan idea, kun on sopiva uusi kasvo ja näkökulma. Asiatonta uutisointia ei mielestäni oikeastaan enää juuri ole. Seikka, jossa en ole menestynyt ja jää seuraajien saavutettavaksi, on, että osuustoiminta ja Pellervo eivät ole olleet edelleenkään villitsevä teema suurelle medialle. Tosin valtamediaan emme ole ennen uusinta strategiakautta täysillä pyrkineetkään, koska jäsenyritykset ja sidosryhmät eivät halunneet brändeihinsä Pellervo-sävyä. Syyt ovat historialliset ja johtamistehtävänä oli rakentaa Pellervolle sellainen rooli, joka oli jäsenten ja sidosryhmien hyväksyttävissä. Ennen korostui ajatus hyödyllisestä taustakonsultista. Nyt tilanne on uusi.
Ihmeellinen asia on, että hiljainen kansa pitää osuustoiminnallista talousmallia kaikkein suosituimpana EVA:n tutkimuksessa vuonna 2020. Se on hieno lähtökohta tulevaan.
Kiitän syvästi yhteistyöstä Teitä kaikkia eri puolilla yhteiskuntaa. Toivotan Pellervolle, henkilöstölle, osakkuusyhteisöille, jäsenorganisaatioille, koko osuustoiminnalle ja sidosryhmille parhainta tulevaisuutta.
Sami Karhu
Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n toimitusjohtaja 1.1.2012-31.3.2022
