S-ryhmä kehittää tuotepakkauksiaan vastuullisemmiksi – miljoonien ruukkujen kierrätyskelpoisuus parani

Ei enää mustaa muovia yrtti- ja salaattipakkauksissa. Jatkuva työ tuotepakkausten kehittämisessä vastuullisemmiksi etenee S-ryhmässä, ja yksi tuoreista esimerkeistä löytyy kaupan heviosastolta. Merkittävässä roolissa pakkausuudistusten onnistumisessa on yhteistyö tavarantoimittajien kanssa.

S-ryhmän omien merkkien tuotepakkausten kehittäminen on jatkuvaa työtä, jolla pyritään esimerkiksi lisäämään kierrätysmateriaalien käyttöä, parantamaan pakkausten kierrätettävyyttä sekä vähentämään pakkauksissa käytetyn muovin määrää. S-ryhmän omia merkkejä ovat muun muassa Kotimaista, Rainbow ja Xtra.

Yksi viime aikojen laajimmista pakkausuudistuksista on kaikkien Kotimaista-merkin ruukkusalaattien ja -yrttien ruukkujen kierrätyskelpoisuuden parantaminen. Yrteissä ja salaateissa käytettiin aiemmin laajasti mustia muoviruukkuja, jotka eivät sovellu muovinkierrätysprosessiin värinsä vuoksi.

Uudistuksen jälkeen yli 90 % ruukuista on kierrätyskelpoisia muoviruukkuja. Monissa näistä on hyödynnetty lisäksi neitseellisen raaka-aineen sijasta kierrätysmuovia. Loput ruukuista ovat paperiruukkuja, jotka voi lajitella biojätteeseen. Uudistuksen taustalla on S-ryhmän tavoite siitä, että kaikki omien merkkien tuotepakkaukset ovat kierrätettäviä tämän vuoden loppuun mennessä.

”Suurin osa mustista ruukuista poistettiin jo viime vuoden aikana, ja nyt heinäkuussa viimeisetkin mustat yrtti- ja salaattiruukut vaihtuvat kierrätyskelpoisempiin. Muutos on merkittävä, koska se koskee vuositasolla useita miljoonia yrtti- ja salaattiruukkuja, joiden raaka-aineet voidaan nyt saada tehokkaammin kiertoon. Olemme linjanneet S-ryhmässä, että mustan muovin käyttöä omien merkkiemme tuotepakkauksissa ei enää sallita juuri sen heikon kierrätettävyyden vuoksi. Tärkeä rooli on myös kaikilla meillä kuluttajilla, että lajittelemme pakkaukset kierrätykseen”, sanoo vastuullisuuspäällikkö Anni Loukaskorpi S-ryhmän marketkaupasta.

Suuri, mutta kannattava investointi

Avainasemassa pakkausuudistuksissa on yhteistyö tavarantoimittajien kanssa. Kauppapuutarhaliiton hallintoneuvoston puheenjohtaja ja Viherkaste Oy:n toimitusjohtaja Erkki Nylund kertoo kasvihuoneyrityksissä suhtauduttavan kunnianhimoisesti vastuullisuuden eri osa-alueisiin, joihin myös pakkausten kierrätettävyys ja ympäristöystävällisyys lukeutuu.

”Yksi esimerkki siitä on juuri se, että salaatin viljelyssä on useammissa yrityksissä vaihdettu muoviruukku paperiruukkuun, kun taloudellisesti ja teknisesti toimiva ratkaisu on löydetty. Tomaattirasiat ovat useimmiten kierrätysmuovista valmistettuja ja kurkkukalvoa on ohennettu vuosien varrella niin, että niihin kuluu nyt 40 % vähemmän muovia kuin vuosikymmen sitten. Pakkausten ja muovikääreiden tärkeimpiä tehtäviä on kuitenkin suojata vihanneksia ja sitä kautta vähentää hävikkiä, eli niistä ei missään nimessä tule luopua noin vain”, Nylund sanoo.

Nylundin yritys Viherkaste Oy otti maaliskuussa käyttöön maatuvan paperipotin salaattien ja yrttien viljelyssä.

”Investointia maatuvaan paperipottiin oli jo mietitty muutaman vuoden ajan, sillä pyrimme kantamaan omaa korttamme kekoon muovin vähentämisessä ja ruoantuotannon ympäristötalkoissa. Maatuvan ruukun käyttöönotto oli investointina aika iso, sillä se vaati koko kylvöjärjestelmän uusimisen. Investoimme uuteen koneeseen, joka käyttää kasvatusruukkujen muodostamiseen maatuvaa paperia. Näin meille jäävä ruukku voidaan kompostoida, ja kompostoinnin jälkeen turve voidaan käyttää edelleen esimerkiksi viherrakentamisessa. Investointi oli kuitenkin saatuihin hyötyihin nähden, sekä muovin käytön vähentämisen ja vastuullisuuden näkökulmasta kannattava”, Nylund toteaa.

Luonnonvarojen kunnioittaminen ja ruokahävikin vähentäminen on yksi S-ryhmän vastuullisuusohjelman pääteemoista, ja tuotepakkausten vastuullisuuden kehittäminen esimerkki niistä konkreettisista teoista, joita osuuskaupparyhmä tekee kiertotalouden edistämiseksi

Jaa artikkeli

Lue myös

Metsä Groupin uudistava maankäyttö tähtää luonnon tilaa vahvistavaan kulttuurimuutokseen rakennetussa ympäristössä

Metsä Group on asettanut tavoitteekseen luonnon tilan vahvistamisen toiminnassaan vuoteen 2030 mennessä. Nyt laaditut uudistavan maankäytön periaatteet ohjaavat suunnitelmien toteuttamista rakennetussa ympäristössä. Uudistavan maankäytön pilottivaihe käynnistyi viime vuonna Kemissä. Villi vyöhyke ry:n kanssa laaditut periaatteet ohjaavat biodiversiteettisuunnitelmien toteuttamista kaikilla Metsä Groupin 25 tehdaspaikkakunnalla lähivuosien aikana.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Data ja yhteistyö – näihin kiteytyy niin suurten kuin pienten yritysten vastuullisuustyö lähivuosina

Yritysten toimintakenttä on valtavassa muutoksessa. Vaikka jatkuvasti lisääntyvä ja kiristyvä kestävyyssääntely ei välttämättä suoraan koske pieniä ja keskisuuria yrityksiä, välillisesti pankkien ja rahoittajien kautta sekä osana arvoketjuja vaikutuksilta ei voi välttyä. Pellervo järjesti 18.1. tilaisuuden, jossa keskusteltiin siitä mitä pk-yritykset voivat odottaa ja miten niiden tulisi toimia jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa, jotta niiden toimintaedellytykset markkinoilla säilyvät

LPOnet digipalveluosuuskunnalle on myönnetty Avainlippu

Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt koko Itä-Uudellamaalla toimivalle asiakasomisteiselle LPOnet Osk:lle Avainlippu-tunnuksen osoituksena Suomessa tuotetulle ja Suomessa työllistävälle palvelulle. Paikallisena asiakasomisteisena digipalveluoperaattorina tuomme missiomme mukaisesti lisää elinvoimaa Itä-uusmaalaisille asukkaille ja yrityksille. Kotimaisuudesta viestivä Avainlippu-tunnus on meille tärkeä tapa konkretisoida kuinka vastuullinen, asiakaslähtöinen ja pitkäjänteinen toimintatapamme on.