Osuustoimintablogissamme Pellervon asiantuntijat ja vierailevat kirjoittajat tarkastelevat osuustoimintaa ja osuuskuntia eri näkövinkkeleistä ja tasoilta.
Huhtikuussa 2025 järjestetään kuntavaalit sekä aluevaalit. Kun sote-palvelut ovat siirtyneet hyvinvointialueiden vastuulle, kuntien rooli on muuttunut. Mutta mitkä ovat kuntien keskeisimmät tehtävät tulevaisuudessa, ja miksi paikallinen päätöksenteko on niin tärkeää erityisesti osuuskunnille?
Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?
Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.
Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.
Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä – mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä – mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.
Vaikka osuustoiminta on vahvasti paikallista, EU on osuuskunnille tärkeä. EU:n yhtenäismarkkinat ovat luoneet taloudellisen alueen, joka edistää kauppaa, investointeja ja talouskasvua. Tämä hyödyttää yrityksiä ja kuluttajia. EU tarjoaa myös vaikuttavan yhteistyömahdollisuuden yhteisten suurten haasteiden ratkaisemiseen kuten ilmastonmuutos, maahanmuutto, talouden kasvu ja digitalisaation myötä tiedon suojaaminen. Jotta EU:n parhaat puolet tulisivat esille, niin kesän Euroopan parlamentin
Maailman onnellisin kansa elää keskellä työmarkkinakiistaa. Samaan aikaan maan hallitus valmistautuu huhtikuun kehysriiheen tekemään päätöksiä julkisen talouden sopeutuksesta. Molempiin liittyy jännitteinen omien lähtökohtien kautta asiaan lähestyminen. Toki keskustelua ja näkemyksiä pitää olla sekä omaa kantaa puolustettava. Jossain vaiheessa keskustelun osapuolten on kuitenkin syytä pysähtyä ja katsoa kokonaisuutta etäämmältä. Kompromissin hakeminen ei ole heikkoutta vaan
EU:ssa valmistelussa oleva yritysvastuudirektiivin valmisteluvaiheessa ovat erilaiset tavoitteet ottaneet yhteen ja nyt päätöksenteon kriittisellä hetkellä nähdään loppuhuipennus. Suomen hallituksen päätös olla äänestämättä direktiivin puolesta EU:n neuvostossa on herättänyt keskustelua myös kotimaassa. Yritysten vastuullisuudesta on tullut arkipäivää ja yritysvastuusääntely ei ole uusi ilmiö EU-tasolla ja kansallisesti. Tämä osoittaa, että emme elä ”villissä lännessä” sääntelyn osalta. Pikemminkin
”Kuka tässä on tyhmä: ihmiset, kaupparyhmät vai minä itse”, kysyi Pekka Seppänen Ylen Pyöreä Pöytä -podcastissa viime viikolla. Hän oli suivaantunut S-ryhmän ennätyksellisiin kuukausibonuksiin ja ylipäänsä kauppojen kanta-asiakas- ja bonusjärjestelmiin ja referoiden sanoi kuta kuinkin näin: ”Mitä rahaa se (bonus) on? Asiakkaiden omaa rahaa. S-ryhmä on saanut korotta pitää sitä lainassa ja antaa nyt korotta takaisin. Tässä ei ole mitään hurraamista. Järjestelmät maksavat satoja miljoonia, eivätkä tuota mitään uutta hyvää yhtään kenellekään.”
Niinpä niin. Osuuskunta jäsenomisteisena yrityksenä, jonka tavoitteena on tuottaa näille jäsenille heidän tarvitsemiaan hyödykkeitä ja palveluksia mahdollisimman edullisin ehdoin ja tilanteessa, jossa liiketoiminnassa syntyy voittoa, jakaa tämä voitto jäsenille takaisin, on edelleen valtaosalle ihmisistä täysin tuntematon toimintaperiaate. Edelleen yli 100 vuoden olemassaolon jälkeen.
Pellervon Päivässä huhtikuussa palkittaan ensimmäistä kertaa Vuoden osuustoimintateko. Teko, jolla on ollut positiivisia heijastuksia tai jättänyt merkittävän vaikutuksen yhteiskuntaan, yhteisöön tai yksilöön.
Vuoden 2024 alkaessa ja paukkupakkasten paukkuessa Pellervossa hehkuu innostus ja lupaus olla osuustoiminnan eturintamassa. Uudenvuodenlupaus kietoutuu vahvasti strategiaamme ja yhteiseen arvopohjaamme, jota viime vuonna terävöitimme yhdessä henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa. Se on lupaus uteliaisuudesta, aktiivisuudesta ja yhteistyökyvystä.
Suomessa on viime viikkojen aikana käyty vilkasta keskustelua Pisa-tuloksista ja niiden laskun syistä. Yhtenä merkittävänä tekijänä on nostettu lasten ja nuorten puhelimen käyttö ja sosiaalinen media. Ei me aikuiset kyllä puhelimen tuijottamisessa ihan viattomia olla itsekään. Jos puhelinajan sääntely on vaikeaa nuorille, niin sitä se on myös aikuisille. Kysymys kuuluu: heikentääkö puhelimen jatkuva tuijottelu ja
Energian kotimaisuus ja huoltovarmuus ovat korostuneet Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Keskiöön on noussut myös energian hinta ja energiayhtiöiden voiton maksimointi tilannetta hyödyntäen. Tällä viikolla on puhuttanut pörssisähkön hinta. Tilanne on korostanut sitä, että tarvitaan vaihtoehtoisia tapoja sähkön tuotantoon ja hinnoitteluun. Yksi niistä on osuuskuntamuotoinen toteutustapa. Suomen suurimpana sähköosuuskunta Oulun Seudun Sähkö on erinomainen esimerkki osuuskuntayrityksestä, jossa
Yrityksille yhtiömuodosta riippumatta on tärkeää työmarkkinoiden joustavuus ja toimivuus sekä työvoiman saatavuuden vahvistaminen. Nyt odotetaan poliittisilta päättäjiltä rohkeutta toteuttaa toimia, joilla Suomi elpyy. Syksystä povattiin kuumaa työmarkkinasyksyä. Orpon hallituksen suunnitelmat työmarkkinauudistukset erityisesti SAK:n ja sen liittojen puolelta on saaneet kritiikkiä. Suuriin ulosmarsseihin ei ole vielä tässä vaiheessa ollut suurta innokkuutta. Tällä hetkellä työmarkkinasyksy vaikuttaa haalealta.
Yrittäjyys nähdään usein yksilösuorituksena. Tämän vuoden valtakunnallisen Yrittäjän Päivän yksi teemoista on Yrittäminen on yhteistyötä. Se korostaa, ettei menestyvä yritys ole usein yhden henkilön saavutus, vaan monien henkilöiden ja yhteistyötahojen tulosta. Tätä kulmaa yrittäjyydestä on tarpeen vahvistaa. Se on niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta kestävämpää. Yksi lähestymispiste asialle on yrityksen perustamisen vaihe. Silloin on hyvä
Monimuotoisuuden edistäminen ja rasismiin kielteisesti suhtautuminen ovat välttämättömiä toimia kestävälle ja eteenpäin pyrkivälle yhteiskunnalle. Rasismi ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää. Rasistiset teot ja asenteet loukkaavat ihmisarvoa. Toisten kunnioittaminen, positiivisen vuorovaikutuksen tavoitteleminen ja toisen asemaan asettuminen tekevät maailmasta paremman paikan niin yksilölle kuin yhteisölle. Tarvitaan puheiden lisäksi myös tekoja. Yksi polku on kiinnittää huomiota syrjäyttäviin rakenteisiin
Suomen taloudellisen tilan kohentaminen ja julkisen talouden sopeuttaminen ovat uuden eduskunnan ja kesällä muodostettavan hallituksen keskeisimpiä tavoitteita. Yhden toimen taikasauvaa ei ole vaan nippu erilaisia kipeitäkin ratkaisuja.
Hyvät Pellervon Päivän osanottajat, On ilo nähdä teitä täällä paikan päällä sankoin joukoin! Tänään meillä on teemana Suomen uudistuminen. Kuulimme aamupäivällä toimittaja Eeva Lehtimäen mielenkiintoisen puheenvuoron huomenna alkavien hallitusneuvottelujen suunnasta. Odotamme kaikki varmasti myös innolla tulevia puheenvuoroja ja keskusteluja tästäkin aiheesta. Emilia Kullaksen nostoja Evan havainnoista tulevaisuutemme suhteen, päätoimittaja Jussi Kärjen vetämää tiukkaa keskustelua uudistumisesta
Tänään olemme isojen teemojen äärellä. Ehdotus järjestömme uudeksi strategiaksi on valmis teidän hyväksyttäväksenne. Sen pohjustus aloitettiin Pellervon hallituksessa viime kesäkuussa. Ja muistatte varmaan, että Pasilassa pitämässämme toimitusjohtajan valintakokouksessa jokainen meistä valtuuskunnan jäsenistä pääsi jättämään kirjallisesti saatteensa strategiatyölle. Syksyllä sisältöä on käsitelty niin toimihenkilöiden kuin puheenjohtajistosta kootun ohjausryhmän kesken. Hallitus on antanut välipalautetta ja kokonaisuus on
Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia yrityksiä. Niiden toimintaa ohjataan aivan samoin kuin yleisemmin tunnetussa yhteisömuodossa eli osakeyhtiöissä. Määräysvaltaa käyttävät osuuskunnissa jäsenet, osakeyhtiöissä osakkeenomistajat.
Uutiskirjeen avulla pysyt ajantasalla Pellervon ja osuustoiminnan kuulumisista.
