Pellervo-lehti on ilmestynyt vuodesta 1899. Lähes sata vuotta Maatilan Pellervo ja Kodin Pellervo kulkivat samoissa kansissa, Kodin Pellervo pitkään maanviljelyyn keskittyvän Maatilan Pellervon kodinosastona. Sittemmin sisältö on laajentunut ja eriytynyt, ja osuustoimintaliikkeen asialle perustetusta vihkosesta on kasvanut vaikuttava mediatalo: Maanviljelylle on oma mediansa, kotieläintuotannolle omansa (Eläin), ja elämänmakuisille, ylin kyllin ilonaiheita arkeen tarjoavalle Kodin Pellervolle
Uutiset
Pian on aika jälleen nostaa esiin mitä puhuttelevaa on jokin osuuskunta, -pankki tai keskinäinen vakuutusyhtiö äskettäin tehnyt: Uusi avaus paikallisyhteisön hyväksi? Painava jäsenhyöty? Innovatiivinen tapa olla osuustoiminnallinen? Pellervon Päivässä 2. huhtikuuta 2025 tullaan julkistamaan toisen kerran Vuoden osuustoimintateko.
Tasavallan Presidentti on 19.4.2024 myöntänyt Seppo Paavolalle maanviljelysneuvoksen arvonimen.
Eurooppalaisten osuustoimintayritysten kattojärjestöt järjestivät marraskuussa Euroopan parlamentissa tilaisuuden, jossa jakoivat näkemyksiään ja painopisteitään unionin kaudelle 2024–2029. Tilaisuudessa korostettiin osuustoiminnan roolia kestävyyden ja ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja parlamentille sekä komissiolle esitettiin toiveita osuustoiminnan vahvemmasta huomioimisesta. Rahoituksen saanti nousi yhdeksi haasteeksi, erityisesti pienille osuuskunnille. Euroopan unioni valmistautuu uuteen poliittiseen aikakauteen, jossa keskeiset sosioekonomiset haasteet vaativat yhteisiä ratkaisuja. Kilpailukyvyn,
Suomessa lukuisat yritykset etsivät jatkajia omistajan eläköityessä tai siirtyessä syrjään. Ei ole kenenkään etu ajaa alas toimivaa yritystä, joten tarvitaan toimia omistajavaihdosten vauhdittamiseen.
Nuoret osuustoimijat – ja muutama vähän vanhempikin – kokoontuivat syyskuun lopussa Bulgarian Sofiaan keskustelemaan osuuskuntien johtamisesta ja demokraattisesta hallintomallista. Suomesta mukana olivat OP Uusimaan hallintoneuvoston jäsen Aleksi Lind, joka osallistui myös paneelikeskusteluun sekä Cooperatives Europen ja Pellervon hallituksen jäsen Anu Puusa. European Youth Cooperative Forum – Youth & Cooperative Governance, jonka järjestelyistä vastasi Bulgarian Osuustoimintajärjestö
Opiskelijaosuustoiminnalla on keskeinen osa suomalaista yrittäjyyskasvatusta. Suomessa on yli 60 toisella asteella tai korkeakouluissa toimivaa opiskelija- tai oppilaitososuuskuntaa ympäri maata.
Suomalaisten osuustoimintayritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna 41,7 miljardia euroa, joka on kuluvan vuosituhannen paras. Siinä on kasvua edelliseen vuoteen peräti 10 prosenttia. Lukema on hyvä, sillä esimerkiksi kaupan alan liikevaihto laski Tilastokeskuksen mukaan yleisesti 0,4 % ja teollisuuden 14,7 %. Osuustoimintayrityksistä suurimmat liikevoitot tekivät OP Ryhmä ja S-ryhmään kuuluvat alueosuuskaupat sekä SOK. Kaikkien yhteenlaskettu
Pellervon osuustoimintajohtaja, kauppatieteiden tohtori Kari Huhtala on nimitetty työelämäprofessoriksi (Professor of Practice) Turun yliopiston kauppakorkeakouluun 1. syyskuuta alkaen. Osuustoiminnan työelämäprofessuuri sijoittuu yrittäjyyden laitokselle. Työelämäprofessuuri tuo osuustoimintaa osaksi Turun kauppakorkeakoulun ja toivottavasti myös laajemmin osaksi Turun yliopiston opetusta. Kari Huhtalalla on vankkaa kokemusta osuustoimintapohjaisesta liiketoiminnasta, sen johtamisesta sekä alaan suuntautuvasta koulutus- ja kehittämistoiminnasta. Tehtävä on osa-aikainen,
Luovien alojen osuuskuntien kouluttamiseen keskittyvän Humaninstisen ammattikorkeakoulun CreaCoop-hankkeen syksyn kurssit käynnistyvät syyskuussa verkossa! Ilmoittaudu mukaan nyt ja ota osuustoiminta haltuun. Kurssi tarjoaa käytännön tietoa sekä ideoita oman luovan työn kehittämiseen osuuskunnan kautta. Osuustoiminnan perusteet-online-verkkokurssi Kurssilla käydään läpi miten osuuskunta perustetaan, miten osuuskunnan arkea pyöritetään ja mitkä ovat luovan alan osuuskunnan menestyksen avaimet. Tapaat kurssilla myös
Luonnoksessa valtioneuvoston yrittäjyyden periaatepäätökseksi on tunnistettu keskeiset yrittäjyyden edistämisen toimet, joita tarvitaan. Yritysten luottamusta työllistää, kehittää liiketoimintaa ja investoida Suomessa sekä kasvaa ja kansainvälistyä tarvitaan. On myös lisättävä luottamusta siihen, että Suomessa kannattaa ryhtyä yrittäjäksi. Suomen tulee olla myös houkutteleva ulkomaalaisille työntekijöille ja opiskelijoille.
Osuustoiminnalliset energiayhteisöt kärsivät toimintaympäristössään tunnettuuden puutteesta. Asiaa tutki Kristiina Oinonen Itä-Suomen yliopiston kandidaatintutkielmassaan. Se osoittaa yksilön ja yhteisön asenteiden vaihtelevan osuustoimintaa tai uusiutuvaa energiaa kohtaan. Oinosen loppupäätelmä on , että monitasoinen koulutus ja tiedotus paikallisista osuustoiminnallisista energiayhteisöistä edistäisivät Euroopan unionin tavoitteita energiaomavaraisuudesta, huoltovarmuudesta ja ilmastotavoitteista. Vähän tunnettu asia Energiayhteisöt ovat uusi ja vähän tunnettu toimintamalli. Oinosen
Osuuskuntien keskusjärjestö Pellervon osuustoimintajohtaja Kari Huhtala väitteli 7. kesäkuuta Lappeenrannassa LUT-yliopiston kauppatieteiden laitoksella tuottajaosuuskuntien hallinnosta. Tuottajaosuuskunnilla on merkittävä asema Suomen liike-elämässä: Niiden vuotuinen liikevaihto on noin 3 miljardia euroa. Kun mukaan otetaan näiden osuuskuntien omistamat yhtiöt, nousee summa yli 14 miljardin. Maatalous- ja metsäosuuskunnat edustavat yhteiskuntakriittisiä sektoreita, joilla on iso merkitys esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa ja
Turun AMK kerää parhaillaan tietoja osuuskunnan jäsenten käsityksistä osuuskunnan vastuullisuusstrategiasta.
OT-lehden analyytikkotiimi on käynyt läpi suurimpien osuustoimintayritysten tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2023 sekä verrannut tietoja kilpailijoiden lukuihin.
Kajaanin ammattikorkeakoulussa syvennyttiin osuuskuntien merkitykseen aluetaloudessa ja työnantajina
Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) ja Pellervo toteuttivat 19. huhtikuuta 3,5 tunnin mittaisen osuustoimintawebinaarin. Tapahtuma houkutteli yli 140 osallistujaa, joista suurin osa oli KAMK:n opiskelijoita, tarjoten heille tilaisuuden syventää ymmärrystään osuuskuntien roolista taloudessa ja työmarkkinoilla.
Osuuskunnat juhlistavat jälleen 6. heinäkuuta Kansainvälistä osuustoimintapäivää. Tämän vuoden teeman ”osuuskunnat rakentavat parempaa tulevaisuutta kaikille” mukaisesti osuustoiminnallisilla yrityksillä on tilaisuus esitellä nykyisiä ja historiallisiakin panostuksiaan, joita ne ovat tehneet kestävän tulevaisuuden rakentamisen eteen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Pellervossa tehdään selvitystä oppilaitos- ja opiskelijaosuuskuntien toimintaan liittyen, sekä selvitetään näiden osuuskuntien yleisyyttä ja lukumäärää. Osana selvitystä kerätään vastauksia aihetta käsittelevään kyselyyn. Opiskelijaosuustoiminta on tärkeä ja erityinen yrittäjyyskasvatuksen muoto, mutta aiheeseen liittyen on vain vähän ajankohtaista tietoa koottuna. Tämän vuoksi jokainen kyselyyn saatu vastaus on tärkeä. Selvitystä varten laaditusta kyselystä on kaksi versiota. Kyselyn
Pellervon Aamussa perjantaina 3. toukokuuta oli vieraana kaksi kokenutta lobbaria – johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki Pellervon, MTK:n ja SLC:n yhteiseltä toimistolta ja EU-yhteiskuntasuhdejohtaja Tytti Peltonen ja Metsä Groupista.
Kuvat: Tero Pajukallio Vasen palsta: Anu Ubaud, Ilkka Uusitalo, Markus Lahtinen, Nina Hirvensalo ja Taavi Heikkilä sekä Gebhard-mitalin ennen tilaisuuden alkua saaneet. Oikea palsta: Ilkka Halava, Juha Ruohola, Hannu Krook ja Mari Kokko, Niklas Jensen-Eriksen, Petri Pitkänen, Leo Sammallahti ja Olli Palmu, Osuustoimintateko-kilpailun tuomaristo ja voittajat.