Pellervo on julkaissut uuden pienosuuskuntia käsittelevän tutkimuksen. Se keskittyy Suomen 3400 osuuskunnasta kahteen tuhanteen eli muihin kuin keskisuuriin ja suuriin yrityksiin sekä vesiosuuskuntiin. Kävi ilmi, että neljäsosa näistä pienosuuskunnista sijaitsee Uudellamaalla. Tehty selvitys osoittaa myös, että uudet osuuskunnat perustetaan voittopuolisesti taajamiin ja kasvukeskuksiin.
-Osuuskunta on yhteisöllinen yritysmuoto, joka sopii erityisesti joustavasta yrittäjyydestä kiinnostuneille. Perustajat ovat keskenään tasaveroisia, ja uusia jäseniä on helppo ottaa mukaan myös myöhemmin. Taloudellisia riskejä hallitaan yhdessä, kertoo pienosuuskunnan luonteesta Pellervon toimitusjohtaja Mari Kokko.
Osuuskunnat edustavat merkittävää osaa suomalaisesta talouselämästä. Ensimmäiset syntyivät noin 125 vuotta sitten. Yritysmuodon uusi aktivoituminen alkoi 1980-luvulla, jolloin etenkin työntekijöiden omistamat osuuskunnat yleistyivät.
Pienosuuskuntien talouden kuva ja toiminnan haasteet -tutkimuksen kohteena olivat nyt ne 2000 pienyritystä, jotka ovat muodoltaan osuuskuntia. Lisäksi Suomessa on runsaat tuhat vesiosuuskuntaa. Lähteenä käytettiin Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) yritysrekisteriä vuosilta 2019 ja 2021, mutta lisäksi pienosuuskunnilta kerättiin haastatteluaineistoa kesäkuussa 2023.
Pienosuuskunnista neljäsosa sijaitsee Uudellamaalla. Tehty tutkimus osoittaa, että uudet osuuskunnat perustetaan voittopuolisesti taajamiin ja kasvukeskuksiin. Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla toimi verraten runsaasti pienosuuskuntia. Vähiten pienosuuskuntia oli Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa.
Asiantuntijatyö osuuskunnan tyypillisin toimiala
Selvästi eniten, noin joka viides osuuskunta, on ilmoittanut PRH:lle toimialaluokakseen ammatillisen, tieteellisen ja/tai teknisen toiminnan. Kyse on siis esimerkiksi konsultointipalveluista, mainostoiminnasta tai erilaisista taloushallinnon palveluista. Myös hallinto- ja tukipalvelutoiminta, taiteet, viihde ja virkistys sekä informaatio ja viestintä esiintyivät aineistossa tiheästi.
Tutkimuksessa vertailtiin myös pienosuuskuntien taloutta vuosilta 2014 ja 2019. Kävi ilmi, että osuuskuntien taloudellinen suoriutuminen oli yleisesti ottaen parantunut: Mediaanitulos ja liikevoitto olivat kasvaneet ja tase sekä omavaraisuus vahvistuneet. Liikevoittoprosentin mediaani oli kohonnut 0,6:sta yhteen. Sen sijaan koronapandemia vaikutti kielteisesti pienosuuskuntien talouteen. Liikevaihdot laskivat vuosien 2019 ja 2021 välillä selvästi ja tulokset painuivat negatiivisiksi. Tämä oli toki yleinen kehityskulku pienyrityksillä.
Kyselytutkimukseen vastasi 159 pienosuuskuntaa. Yli puolet niistä oli halukas kasvattamaan myyntiä ja taloudellista tulosta. Eniten kehittymistarpeita pienosuuskunnat kokivat markkinoinnissa ja myynnissä. Yli puolella ei ollut toimitusjohtajaa. Vastaajat eivät kuitenkaan ilmaisseet kokevansa isoja ongelmia osuuskunnan johtamisessa tai hallitustyöskentelyssä.
Pienyritys = liikevaihto/tase alle 10 miljoonaa sekä alle 50 työntekijää (Tilastokeskuksen määritelmä)
Pienosuuskuntien yleisimmät sijainnit
- 27 % Uusimaa
- 12 % Pirkanmaa
- 9 % Varsinais-Suomi
- 7 % Pohjois-Pohjanmaa
- 7 % Keski-Suomi
Pienosuuskunnille tyypilliset toimialaluokat
- M = Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen t. 21 %
- N = Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, 12 %
- R = Taiteet, viihde ja virkistys, 12 %
- J = Informaatio ja viestintä 10 %
