Kansainvälisellä osuustoimintaliitto ICA:lla on käynnissä arviointiprosessi, jonka tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin globaali osuuskuntaidentiteetti on määritelty. Identiteetti koostuu kolmesta kokonaisuudesta: osuuskunnan määritelmästä, osuustoimintaperiaatteista sekä osuustoiminnan arvoista.
Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon hallitus on nyt koostanut suomalaisen osuustoiminnan yhteisen kannanoton osuuskuntaidentiteetistä ja lähettänyt sen ICA:lle. Pohjana käytettiin kaikille suomalaisille osuustoimijoille avoinna olleen kyselyn vastauksia (kysely oli auki toukokuusta 2023 tammikuuhun 2024) sekä muiden suomalaisten osuuskuntien ja yhteisöjen tekemiä omia lausuntoja ja valtuuskunnan kanssa keväällä 2023 käytyjä keskusteluja.
Kestävyys paremmin näkyviin
Pellervon mielestä osuustoiminnan kaksoisluonne (samaan aikaan jäsenten yhteisö ja liikeyritys) on tuotava aiempaa vahvemmin esille osuuskunnan määritelmässä. Osuustoimintayrityksessä tulee olla niin liiketaloudellista ymmärrystä kuin jäsensuhteen hoitamiseen ja jäsenomistajuuteen liittyvää osaamista. Tämä edistää osuuskuntien toiminnan jatkuvuutta, joka palvelee osuuskunnan omistajia kestävällä tavalla.
Määritelmän tulee sisältää termi kestävyys (tai vastuullisuus) ja lisäksi keskinäinen liiketoimintamalli yhtenä osana osuustoimintaliikettä on huomioitava paremmin.
Nykyinen määritelmä:
Osuuskunta on itsenäinen henkilöyhteisö, johon jäsenet liittyvät vapaaehtoisesti toteuttaakseen yhteisesti omistamansa ja demokraattisesti hallitsemansa yrityksen avulla yhteisiä taloudellisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tarpeitaan ja odotuksiaan.
Periaatteet edelleen hyvä kokonaisuus
Lähtökohtaisesti osuustoiminnan seitsemän periaatetta ovat suomalaisten osuuskuntien mielestä selkeitä eivätkä tarvitse suuria muutoksia tai lisäyksiä, lähinnä kielellisiä tarkennuksia.
Periaatteita ja arvoja on kuitenkin tarkasteltava kokonaisuutena. Esimerkiksi seitsemäs periaate, jossa tuodaan esille vastuu toimintaympäristöstä ja arvoissa oleva yhteiskunnallinen vastuu on oltava yksi kokonaisuus, joilla on yhteinen suunta. Seitsemäs periaate tulisi sisältää termi kestävä kehitys.
Suurin muutosehdotus olisi viidennen periaatteen jakaminen kahteen erilliseen periaatteeseen, joista toinen koskee osuuskunnan sisäistä koulutusta ja hallinnon sekä henkilöstön osuustoimintaosaamisen varmistamista ja toinen osa ulkoista viestintää ja osuustoiminnan koulutuksen ja tutkimuksen edistämistä.
- Vapaaehtoinen ja avoin jäsenyys
- Demokraattinen jäsenhallinto
- Jäsenten taloudellinen osallistuminen
- Itsenäisyys ja riippumattomuus
- Koulutus, oppiminen ja viestintä
- Osuuskuntien keskinäinen yhteistyö
- Vastuu toimintaympäristöstä
Kohtuullisuuden tulisi näkyä arvoissa
Perusarvot: Omatoimisuus, omavastuu, demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus.
Eettiset arvot: rehellisyys, avoimuus, yhteiskunnallisen vastuu ja muista ihmisistä välittäminen.
Osuustoiminnan arvojen jakaminen kahteen kokonaisuuteen – osuustoiminnan perusarvot ja eettiset arvot – hämärtävät osuustoiminnan arvojen omaksumista ja viestimistä. Arvojen kiteyttäminen yhdeksi kokonaisuudeksi tuo lisäarvoa.
Pellervon mielestä usean arvon listauksen lisäksi on tarvetta ylätasoiselle yhteenvetoarvolle, joka kuvaisi arvokokonaisuutta. Yksi esimerkki on kohtuullisuus. Se on osuustoimintaa kuvaava erottautumistekijä eikä näy riittävästi arvolistassa.
Monimuotoisuuden vahvistaminen ja inklusiivisuus ovat asioita, joita osuuskunnissa tulee edistää, koska ne edistävät oikeudenmukaisuutta ja lisäävät mahdollisuuksia eri ihmisryhmille. Arvojen avaavissa teksteissä tulee huomioida nämä näkökulmat.
ICA:n rooli tärkeä
Pellervo haluaa myös muistuttaa, että ICA:lla on merkittävä rooli osuustoiminnan periaatteiden ja arvojen tunnettuuden vahvistajana sekä kansainvälisen yhteistyön moottorina toimimisessa. On pystyttävä viestimään nykyistä vahvemmin osuustoiminnan periaatteista ja arvoista sekä osuustoiminnan uudesta ajasta.
Kansainvälisen osuustoimintaliiton on rohkeasti innovoitava sellaista uutta, johon osuustoimintaa voidaan hyödyntää. Samalla on varmistettava, että vahvistetaan nykyisten osuuskuntien toimintaa. Aikamme tarvitsee vakautta, mitä osuustoiminta on omiaan lisäämään.
Erityisesti ICA:n tulee vahvistaa rooliaan osuustoiminnan kansainvälisen tutkimuksen edistämisessä sekä ottaa toiminnassaan huomioon osuustoiminnan roolin ruokaketjun eri vaiheissa alkutuotannosta kuluttajan ostoskoriin.
Osuuskunnat voivat edelleen itsekin osallistua identiteetin arviointityöhön ja lähettää kannanottonsa ICA:lle suoraan.
