Tiimiakatemia – Oppivat osuuskunnat

Heippatirallaa lukijakunta!

Minä olen Heikki Martikainen ja tulen jakamaan teille ajatuksiani muutaman blogitekstin muodossa Tiimiakatemiasta, jossa osuuskunnat toimivat oppivien yrityksien alustoina. Raapustuksistani teille tulee ennenkaikkea tutuksi toisenlainen maailma, jonka osuustoiminta mahdollistaa.

Ensin minun on varmasti syytä kertoa lyhyesti, että mikä juttu tämä Tiimiakatemia on. Me olemme siis liiketoiminnan koulutushaara Jyväskylän ammattikorkeakoulun alla, joka poikkeaa kuitenkin melko radikaalisti normaalista opiskelusta. Meillä ei ole lukujärjestyksiä, kokeita, opettajia tai luokkia. Sen sijaan meillä on itsearviointi, kehityskeskustelut, yritysvalmentajat sekä toimistot. Kaiken lähtökohtana onkin siis liiketoiminta, johon kukin syöksyy lähtötasonsa määrittämällä osaamisella ja yritettää oppia tekemisen sekä sen arvioinnin ja suunnittelun kautta.

Tiimiakatemia on kestoltaan kolmen ja puolen vuoden mittainen tradenomikoulutus. Se aloitetaan jakamalla porukka tiimeihin ja sanotaan, että ”lähtekää asiakkaisiin ja alkakaa laittaa osuuskunnan paperit vetämään.” Siinä menee monella pää pyörälle, kun suurimmalla osalla ei kuitenkaan ole tuotetta tai erityisosaamista, jota voisi lähteä yrityksille tarjoamaan. Tämän tarkoitus on kuitenkin vain karistaa nuorukaisten jännitys korkkaamalla toiminta hypyllä tuntemattomaan, jotta luodaan trendi uskaltamiselle. Ja aina vapisevin äänin tehdyistä asiakaskäynneistä kuitenkin tiimeille kotiutuu myös projekteja, sillä monella yrityksellä kuitenkin on käyttöä lisäkäsille esimerkiksi myynnin tai markkinoinnin kanssa. Pettymyksiltä myös aika hyvin yleensä vältytään sillä, että kaikki osapuolet ymmärtävät olevansa tiimiyrittäjien olevan oppimassa ja täydellisyyttä ei kannata lähtökohtaisesti tavoitellakaan. Näistä kuitenkin syntyy silloin tällöin mukavia yhdessä kasvun tarinoita ja pysyviä kontakeja, kun tiimiyrittäjänalut vahvistavat osaamistaan.

Kasvutarinoista puhuttaessa ei ole myöskään syytä unohtaa projekteja, jotka lähtevät rullaamaan ”akatemialta” jo niin vahvasti, että niiden ympärille on syytä perustaa oma yritys. Viimeisin maininnan arvoinen on varmasti Asiakasnäkökulma, joka lähti asiakaspalvelun kehittämispalvelusta omille raiteilleen ja onkin toiminut tai toimii edelleen sellaisten yritysten kanssa kuin Sotka, Kotipizza ja Asko. En tiedä, olette ehkä kuulleet näistä?

Tietysti kaikki, ketkä lähtevät yrittäjiksi eivät ole samantien kansallisia toimijoita ja haluaisinkin mainita vielä vähän toisenlaisen oman polkunsa uurtajan. Nimittäin Jyväskylän keskustassa pääkallopaikkaansa pitävä Huoltokukko on lähtenyt perustajansa tiimiakatemiauran aikana toimintaan aluksi Tiimiakatemian tiloissa ylläpidetystä puhelinkorjaamosta aina omaksi liikkeekseen. Käsittääkseni perustaja Mikko Suomäki mietti, että puhelimen huollattaminen on isoilla toimijoilla kallista ja hänen tietotekniikan parissa näpräämisen taitonsa löysi tarkoituksena myös keskisuomalaisen liiketoiminnan kartalta. Nyt Huoltokukko korjaa puhelimia, myy niiden osia ja muuta tavaraa niihin liittyen. Huoltokukosta kerron siksi, että se on elävä esimerkki siitä, kuinka Tiimakatemialla ymmäretään myös lähteä tekemään mitä erikoisimmistakin taidoista liiketoimintaa. Välillä taitoja testataan markkinoilla vain yksittäisten projektien muodossa ja toisinaan taas niistä syntyy oma yrityksensä, kuten Huoltokukosta.

Toivottavasti mielenkiintosi heräsi ja kiitos, kun jaksoit lukea tämän loppuun asti!

Kuulemiin,

Heikki Martikainen, Osuuskunta Innomo/Tiimiakatemia

Lue lisää:

 

Jaa artikkeli

Lue myös

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Tilaa uutiskirje