Alustaosuuskunnat tulevat

Alustaosuuskuntia on jo syntynyt maailmalla. Entä milloin Suomessa?

Määritelmän mukaan alustaosuuskunnalla (platform cooperative) tarkoitetaan sellaista osuustoimintayritystä, joka rakentuu digitaaliselle alustalle. Liiketoimintaa harjoitetaan hyödyntämällä internetiä, mobiilisovelluksia tai vaikkapa tekoälyä. Alustaosuuskunta on usein paikkaan sitomaton.

Alustaosuuskunnan tekee mielenkiintoiseksi, että se tuo vaihtoehdon sijoittajaomisteisten yhtiöiden omistamille alustoille, kuten Uber tai AirBnB. Omistajia voivat olla sen työntekijät, palveluiden käyttäjät tai muut sidosryhmät. Kiinnostusta herättää demokraattinen, tasavertainen omistajuus, joka on omiaan lisäämään luottamusta. Alustaosuuskuntien avulla liiketoiminnasta, omistajuudesta ja governancesta voidaan kehittää aiempaa reilumpaa ja läpinäkyvämpää. Laajimmillaan alustaosuuskuntien verkosto synnyttää uusia ekosysteemejä, jotka muokkaavat taloudellista ja sosiaalista ympäristöä.

Mihin alustaosuuskuntia voi käyttää? Ovatko ne vain digi-ihmisten virtuaalisia tuotoksia, joilla ei ole kytkentää elävään elämään? Näin ei onneksi ole.

Fairmondo on digitaalinen, Saksassa perustettu osuuskuntamuotoinen nettikauppa, eräälainen “eBay”. Myyjät ovat alustan omistajiaStocksy on valokuvaukseen erikoistunut sivusto, jossa omistajina ovat valokuvauksen ammattilaiset. Uniontaxi on taksinkuljettajien osuuskunta, joka haluaa edistää kuljettajien toimeentuloa ja työoloja. Suomalaisia sovellutuksiakin on tulossa. Bikebox on tamperelainen osuuskunta, joka tarjoaa pyöräpysäköintiä ympärivuotisesti, 24 tuntia vuorokaudessa. Siitä on kehittymässä älykäs palveluympäristö, jonka lisäpalveluita ovat sähköpyörien lataus, huoltopalvelut, pakettien tai vaikkapa työmatkapyöräilijän ruokaostosten noutopiste. Mydata edustaa uusinta suomalaista näkemystä henkilökohtaisen datan hallintaan. Se kertoo olevansa ” avoin yhteisö, joka tekee kokeiluja, jakaa tietoa sekä resursseja.”

Alustaosuuskuntien käyttö ei ole mitenkään riippuvainen toimialasta tai liiketoiminnan laajuudesta. Mahdollisuuksia on ainakin seuraavilla aloilla: kuljetus, henkilöstövuokraus, journalismi ja media, musiikki ja muut luovat alat, terveys-, hoiva- ja kotipalvelut, datanhallinta ja e-kauppa. Alustaosuuskunnat ottavat kantaa myös yrityksen omistamisen ja hallinnoinnin kysymyksiin ja siten haastavat sijoittajaomisteiset ajattelumallit.

Aihe jonka nostan tässä esille, on innostava. Alustaosuuskunnat voivat tuoda vastauksia digiajan haasteisiin, tiedonhallinnan ongelmiin ja työn uudelleen organisointiin. Alustat eivät rajoitu kansallisvaltioihin. Aiheen haltuunotto on kuitenkin haastava, koska jo pelkästään termit ovat uusia. Siksi Pellervo järjestää ensimmäisenä Suomessa Alustaosuuskunta OPEN! -tapahtuman Helsingissä 14.11. Siihen ovat kaikki tervetulleita! Lisätietoa aiheesta osoitteessa alustaosuuskunta.com.

Jaa artikkeli

Lue myös

Kuka osuuskunnan omistaa, ellei sen jäsen?

Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia yrityksiä. Niiden toimintaa ohjataan aivan samoin kuin yleisemmin tunnetussa yhteisömuodossa eli osakeyhtiöissä. Määräysvaltaa käyttävät osuuskunnissa jäsenet, osakeyhtiöissä osakkeenomistajat.

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.

Mari Kokko: Osuuskunta on väylä yrittäjyyteen 

Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Eikä suotta, sillä yrittäjät ja yritykset yritysmuodosta riippumatta ovat Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita. Luovat työtä ja vastaavat merkittävästä osasta maamme verotuloista.  

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.