Europarlamenttivaalit 26. toukokuuta 2019: Yritysmallien moninaisuus huomioon

Euroopan unionin toimijoille tulee olla selvää, että osuustoiminnallinen ja keskinäinen yritysmalli on merkittävä tekijä Euroopan talouden suorituskyvyn, ihmisten osallisuuden ja yhteenkuuluvaisuuden rakentajana.

Siksi osuustoimintayritysten tulee saada toimiva ja tasaveroinen oikeudellinen sääntely-ympäristö muiden liiketoimintamallien rinnalla.

Tämä on Brysselistä käsin toimivan eurooppalaisen osuustoiminnan yhteisen äänen Cooperatives Europen viesti Euroopan parlamentin vaaleissa ehdokkaiksi asettuneille.

Erityisesti osuuskunnan ja sen jäsenen keskinäisen suhteen sekä osuuskunnan pääomarakenteen erityispiirteiden tunteminen on liian usein puutteellista. Yritysmuotoja säännellään ikään kuin olisi vain yksi yritysmalli. Jäsenomisteiden mallin erityispiirteitä ei oteta aina huomioon.


Lainsäädännöllisen toimintaympäristön varmistaminen ei yksin riitä, mutta se on vähimmäispohja. Myös tutkimuksessa, koulutuksessa ja julkisten kehittämisvoima-varojen jakautumisessa tulee huolehtia eri yritysmallien tarpeista.

Osuustoiminta hakee pysyvää ja rakentavaa dialogia EU:n toimielinten kanssa.

Osuustoimintayrityksiä on kaikkialla Euroopassa eri toimialoilla. Malli tarjoaa kaikille omaa elämäänsä rakentaville eurooppalaisille osallistumisväylän talouteen ja työhön. Osuustoiminnallinen omistajuus ei ole mikään kumma juttu vaan yleinen tapa organisoida talouselämää käyttäjälähtöisesti tuottaja-, kuluttaja-, yrittäjä ja henkilöstöomisteissa osuuskunnissa. Yrityksiä on suuria ja pieniä, uusia ja pitkään toimineita. Euroopassa on 176 000 osuustoimintayritystä, joissa on 140 miljoonaa jäsentä ja niissä työskentelee 4,7 miljoonaa ihmistä. Näissä luvuissa on kasvupotentiaalia. Se kannattaa hyödyntää.

Eurooppalainen osuustoiminta ei ole yhdestä puusta. Yritysten liiketoimintaideat, niiden yrityskulttuurit, toimintaympäristö ja kansalliset lainsäädännölliset puitteet eroavat toisistaan. Yhteistä on kuitenkin meistä tavallisista eurooppalaisista nouseva jäsenomisteisuus, osuuskuntademokratia ja EU-maissa yleiseurooppalainen ylikansallinen sääntely. Yhteistä on myös monet pulmat, päällimmäisenä se, että osuuskuntamallin oikea-aikainen muistaminen tuppaa valtaapitäviltä liian usein unohtumana. Haluamme ja vaadimme, että tilanne korjataan.


Eurooppalaisen osuustoiminnan yhteisen europarlamenttivaalien ohjelman löydät verkkosivuiltamme. Edustajamme Cooperatives Europessa, professori Anu Puusa taustoittaa syntyprosessia OT-lehdessäkin julkaistussa blogitekstissään.

Lähetimme OT-lehden 1/2019 suomalaisille europarlamenttivaalien ehdokkaille. Niin toimitaan muuallakin Euroopassa. Uskomme, että tästä jää ehdokkaille ja valituille muistijälki: yritysmalleja on useita ja osuustoimintakin pitää asianmukaisesti huomioida!

Euroopan parlamentti on Euroopan unionin lainsäädäntöelin. Suomesta valitaan 14 edustajaa, siis yksi enemmän viime kertaan nähden, kun britit nyt halusivat ulos. Haluamme, että kaikissa Euroopan parlamentin ryhmissä on edustajia, jotka ymmärtävät myös osuustoiminnan tarpeet. Tämä on kohtuullinen vaatimus jo senkin vuoksi, että osuustoiminta-asiat ovat säännöllisesti esillä Brysselissä ja Strasbourgissa. Erityisesti suomalaisten pitää tuntea osuustoiminta, sillä Suomen MEP:t tulevat maailman osuustoiminnallisimmasta maasta.

Europarlamenttivaalit toimitetaan sunnuntaina 26.5.2019. Osuustoiminta kannattaa demokratiaa. Äänestäkäämme – kaikki äänet menevät kansanvallalle.

SAMI KARHU
toimitusjohtaja
Osuustoimintakeskus Pellervo

Kirjoitus on julkaistu Osuustoiminta-lehden 1/2019 pääkirjoituksena.

Jaa artikkeli

Lue myös

Kuka osuuskunnan omistaa, ellei sen jäsen?

Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia yrityksiä. Niiden toimintaa ohjataan aivan samoin kuin yleisemmin tunnetussa yhteisömuodossa eli osakeyhtiöissä. Määräysvaltaa käyttävät osuuskunnissa jäsenet, osakeyhtiöissä osakkeenomistajat.

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.

Mari Kokko: Osuuskunta on väylä yrittäjyyteen 

Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Eikä suotta, sillä yrittäjät ja yritykset yritysmuodosta riippumatta ovat Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita. Luovat työtä ja vastaavat merkittävästä osasta maamme verotuloista.  

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.