Meidän Eurooppa, meidän osuustoiminta

Tulin valituksi Cooperatives Europen hallituksen jäseneksi huhtikuussa 2017 Osuustoimintakeskus Pellervon ja SOK:n mandaatilla. Monikansallisen yhteisön vaivat ja vahvuudet alkoivat hahmottumaan heti ensi kokouksista lähtien. Kulttuurierot tulivat näkyviin kielen, elekielen, ajankäytön ja tapojen kirjona. Suomalainen suoraviivaisuus, asia edellä eteneminen, ei ollut vallitseva käytäntö. Samalla hallituksen työskentelylle on ollut leimallista yhteinen ääni osuustoiminnan puolesta. Vaikka kullakin maalla on omat erityispiirteensä, on myös paljon yhteistä ja yhdistävää, esimerkiksi huoli osuustoiminnan huonosta tunnettuudesta taloudellisena ja sosiaalisena liikkeenä sekä mallin potentiaalin tunnistamisvajaus yrittäjyysvaihtoehtona.

Tämän oivallettuani esittelin joulukuussa 2017 Suomen aloitteen eurooppalaisen osuustoiminnan yhteisestä europarlamenttivaaliohjelmasta. Samaan parlamenttiin samojen päätösten ääreen tullaan kaikkialta Euroopasta! Aloitteen laatimisessa toisena kantavana voimana on toiminut Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu aidosti teemoista syttyvänä ja niiden edistämisen puolesta huolta kantavana osuustoimijana. Näimme, että lopputuleman lisäksi osallistava prosessi ja demokraattinen luonne olivat tärkeitä.

Aloitteen idea oli saada aikaan vuoropuhelua, jonka avulla Cooperatives Europe saisi mandaatin viedä eteenpäin juuri niitä teemoja, jotka mahdollisimman kollektiivisesti koetaan tärkeiksi jäsenorganisaatioiden keskuudessa. Tavoitteena oli koostaa mahdollisimman ymmärrettävä ja selkeä viesti päättäjille.

Yhteistyöllä koostetussa ohjelmassa nostetaan esiin hyvin konkreettisia teemoja, joiden edistäminen on osuustoimijoille tärkeää. Lisäksi, oallistavan prosessin myötä ohjelman rakentamisessa osoittautui olevan kyse myös identiteetistämme ja sen viestimisestä. Eri maan edustajat yhdessä ja erikseen ovat pohtineet osuustoiminnan perusolemusta, jotka on kirkastanut käsitystämme siitä, keitä me olemme, mitä edustamme ja millaisten päämäärien eteen ponnistelemme. Aloitteen johdosta eri maissa päättäjille viestitään nyt osuustoiminnan ideaa. Viestinnän kohderyhmä isossa kuvassa on paljon tätä kohdejoukkoa laajempi. Tavoitteenamme on kertoa kaikille mahdollisille tahoille, mistä pitkälti yhdessä omistamassamme osuuskuntamallissa on kyse ja millaista Eurooppaa osuustoimijat yli rajojen haluavat olla rakentamassa.

Cooperatives Europen europarlamenttivaaliohjelma
EU-vaalit järjestetään Suomessa 26.5. 

ANU PUUSA
Kirjoittaja on Osuustoimintakeskus Pellervon hallituksen jäsen ja Suomen edustaja Cooperatives Europen hallituksessa. Hän työskentelee Itä-Suomen yliopistossa Aineettoman pääoman professorina.

Kirjoitus on julkaistu osin Osuustoiminta-lehdessä 1/2019.

Jaa artikkeli

Lue myös

Kuka osuuskunnan omistaa, ellei sen jäsen?

Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia yrityksiä. Niiden toimintaa ohjataan aivan samoin kuin yleisemmin tunnetussa yhteisömuodossa eli osakeyhtiöissä. Määräysvaltaa käyttävät osuuskunnissa jäsenet, osakeyhtiöissä osakkeenomistajat.

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.

Mari Kokko: Osuuskunta on väylä yrittäjyyteen 

Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Eikä suotta, sillä yrittäjät ja yritykset yritysmuodosta riippumatta ovat Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita. Luovat työtä ja vastaavat merkittävästä osasta maamme verotuloista.  

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.