Kansallinen tahtotila osuustoiminnan takana

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelman tahtotila on selvä. Hallitus on valmis edistämään osuuskuntamuotoista yritystoimintaa. Tärkeää on nyt huomata, että hallitus-oppositio-asetelmaa osuustoiminnan edistämisestä ei saa, eikä pidäkään saada.

Aivan mainio asia on, että Perussuomalaisten talouspoliittisessa ohjelmassa lukee sanatarkasti: ”Myös osuuskuntatoiminta on saatava paremmin tunnetummaksi. Osuuskuntia tulee kohdella yhdenvertaisesti muiden yhtiömuotojen kanssa ja niiden mahdollisuuksia hyödynnettävä tehokkaasti tulevaisuuden toimintatavoissa kuten alustataloudessa.” Tämä kirjaus on käytännössä lähes yhtä vahva kuin hallitusohjelman kirjaus.

Kristillisdemokraateilla osuustoiminta on vahvasti sydämessä. Siitä kertoo myös Ajatuspaja Kompassin piirissä tehty julkaisutoiminta, jossa olen saanut olla mukana. Myös kokoomuslaisissa löytyy on osuustoimintahenkeä. Ja miksi ei olisi, onpahan koko osuustoiminnan synty Suomessa keskeiseltä osin vanhasuomalaisten yhteiskuntauudistajien kätten jälkeä.

Me lähestymme tässä nyt 1900-luvun alun pioneerivuosien tilannetta, kun osuustoiminta oli kaikkien huulilla.

Ilman yhteistä innostusta ja tarmokkaita etujoukkoja ei mitään tulekaan. Tarvitaan poliitikot, virkamiehet, asiantuntijat, tutkijat, opettajat, neuvojat, kehittäjät, osuuskunnat, keskinäiset ja keitä onkaan. Lopulta kyse on koko Suomen kansasta. Pellervon ensimmäinen lainopillinen neuvonantaja J. K. Paasikivi sanoi vapaasti käännettynä siihen malliin, että tässä on teille Suomen kansa on osuustoimintalaki. Se on kuitenkin vain ulkoinen raami ja kansasta itsestä riippuu, millaisen sisällön se saa. Näin on.

Sami Karhu
toimitusjohtaja
Osuustoimintakeskus Pellervo ry

Jaa artikkeli

Lue myös

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.