MEP Näkökulma: Alviina Alametsä – Ilmastokriisi torjutaan reilulla taloudella

Ilmastokriisi pakottaa yhteiskuntia muuttumaan. Muutos kannattaa aloittaa itse, eikä pakon edessä. Ilmastokriisin torjumiseksi talousjärjestelmän Suomessa, EU:ssa ja koko maailmassa on muututtava. Ympäristö kannattaa huomioida paljon nykyistä paremmin.

Ilmastonmuutoksen ei pidä painaa eniten tavallisen ihmisen taskussa. Vihreille oleellisin asia ei ole se, ajaako joku Lapissa bensa-autolla. Haluamme saada maailmanlaajuiset nettopäästöt laskuun. Tähän tarvitaan suuria ratkaisuja.

Maailman taloudessa on varmistettava, että saastuttaja maksaa teoistaan. Vahvemmalla päästökaupalla ja verotuksella hiiltä ei voisi päästää enää ilmakehään halvalla, tai pahimmillaan ilmaiseksi. Tässä on EU:n paikka toimia. 

Ilmastokriisistä selviää parhaiten se yhteiskunta, jossa keksitään fiksuja tapoja suojella ympäristöä eri elämän osa-alueilla. Tämä on myös mahdollisuus suomalaisille keksinnöille ja vientituotteille, kuten nyhtökauralle ja puhtaammalle energialle.

Nykyiset markkinat eivät toimi reilusti. Osassa maailmaa yritykset voivat käyttää ilmastoa lähes ilmaisena kasvihuonekaasujen kaatopaikkana, siinä missä esimerkiksi Euroopan Unionissa päästöjen sääntely on tiukempaa. Reilussa taloudessa ilmastotekojen pitäisi olla yrityksille poikkeuksetta kilpailuetu. 

Myös tässä on osuustoiminnan mahdollisuus. Osuuskunnan yhtenä arvona voi olla kestävän kehityksen mukainen toiminta, joka on omiaan edistämään yksilön, yhteiskunnan sekä osuustoiminnan tavoitteita. Jokainen jäsen vaikuttaa omalla toiminnallaan näiden tavoitteiden täyttymiseen, ja sillä voidaan osuuskuntatoiminnan kautta saada merkittävä muutos aikaiseksi. Osuuskunnat mahdollistavat toimintaympäristön, jossa potentiaali kestävän muutoksen aikaansaamiseksi on suuri.

Reilu talous ei rajoitu tietenkään vain päästöjen vähentämiseen. Talouden rakenteita muutettaessa on otettava huomioon inhimilliset ja sosiaaliset näkökulmat. Ihmisoikeudet, hyvinvointi ja reilut työolot. Pelkkä markkinatalouden päästöttömyys ei ole tarpeeksi kunnianhimoista. Muutosten on palveltava mahdollisimman laajasti eri ihmisryhmiä ja ja tuloluokkia. 

On järjetöntä ylläpitää taloudellisia rakenteita, jotka jatkavat nykyistä varallisuuden keskittymistä ja taloudellisen epätasa-arvon kasvua. Talouden pitäisi tukea yhteiskunnan sosiaalisesti kestävää kehitystä, ja etenkin yhteiskuntien heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Osuustoiminta vastaa osaltaan myös näihin kysymyksiin, sillä eräs osuuskuntien perusajatuksista on edistää yhteisön hyvää.

Vihreä ja reilu talous saatetaan usein käsittää kuluja aiheuttavana ilmiönä. Tosiasia kuitenkin on, että jokainen vuosi epäreilua taloutta, joka ei huomioi ilmastoa, aiheuttaa globaalisti satojen, joidenkin arvioiden mukaan jopa tuhansien miljardien kulut. Samalla se aiheuttaa suunnatonta inhimillistä hätää ja kärsimystä. Reilun talouden on oltava ilmastonmuutoksen aikakautena päätöksenteon kantava teema, ja selkeä päämäärä.

Alviina Alametsä 
Europarlamentaarikko

Kirjoittaja on Vihreiden ja Euroopan vapaa allianssi -ryhmän europarlamentaarikko.

Teksti on osa Euroopan parlamentin suomalaisjäsenten vierasblogisarjaa Pellervon verkkosivuilla.

 

Jaa artikkeli

Lue myös

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.

Mari Kokko: Osuuskunta on väylä yrittäjyyteen 

Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Eikä suotta, sillä yrittäjät ja yritykset yritysmuodosta riippumatta ovat Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita. Luovat työtä ja vastaavat merkittävästä osasta maamme verotuloista.  

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.