Näkökulma: Brysselin edustusto 30 vuotta – Maidontuottajana eurooppalaisen osuustoiminnan asialla

Kymmenen vuotta sitten Brysselin toimiston juhliessa 20-vuotisjuhlaansa, minulle oli varattuna juhlan päätössanat. Uutena, aloittelevana luottamushenkilönä olin opetellut sanat ulkoa ja harjoitellut ääntämistä lähes täydelliseksi. Sitten juuri ennen juhlaa kuulin, että päätössanat pidetään suomeksi. Se siitä opettelusta.

Tämän kymmenen vuoden aikana olen oppinut, että tärkeintä ei ole täydellinen ääntämys ja vierasperäisten sanojen kirjo vaan ihmisten tunteminen, kontaktien luominen ja asian eteenpäin vieminen järjestöjen ja niissä toimivien ihmisten kautta.

Vaikuttamista yhdessä – osuustoiminnan hengessä

Vuonna 2014 Venäjä asetti EU-maille pakotteita ja rajat sulkeutuivat lähes täysin vientituotteiden osalta. Suomalaiselle tuottajaosuustoiminnalle, etenkin maitotuotteiden osalta, se oli karmaiseva isku liiketoiminnalle. Saman kärsimyksen kokivat myös Viro, Latvia ja Liettua eli läheisimmät Venäjän rajamaat. Näiden maiden kanssa yhdessä järjestimme osuustoiminnallisen Solidarity Milk -tempauksen, missä kerroimme komissaareille, parlamentin jäsenille ja median edustajille, mitä nämä pakotteet merkitsevät Baltian maiden ja Suomen tuottajaosuustoiminnalle ja heidän omistajilleen eli viljelijöille. Copa-Cogecan kokouksessa annoimme maitopurkin viestin kera silloiselle maatalouskomissaari Hoganille.

Asiamme tuli kuulluksi ja sillä oli vaikutusta tukipäätökseen Venäjän pakotteiden takia, vaikkakaan ei niin paljon kuin olisimme toivoneet. Tempaus oli osoitus yhteistyöstä ja sen voimasta. Yksin tämän kokoiset EU-maat olisivat todella avuttomia.

Osuuskuntia koskevat päätökset tehdään EU:ssa

Nyt ja tulevaisuudessa kansainvälinen kauppapolitiikka ja maiden valtapolitiikka heiluttavat yhä enemmän EU:n tuottajaosuustoimintaa. Säädökset ja sisällöt vaihtuvat lähes aina suuren valtion päämiehen vaihdoksen mukaan. Samoin EU:n oma politiikkasisältö muuttuu yllättävän nopeassa tahdissa. Vasta on vanhaan CAP:n totuttu, kun jo uusi pitäisi hyväksyä eri strategioineen. Osuustoimintaan vaikuttavat myös Farm to Fork, taksonomiapäätökset ja vastuulliset markkinointikäytännöt. Isommat ja pienemmät kansalaisjärjestöt haluavat myös sanoa sanansa kuluttajille myytävien tuotteiden ja tuotantotapojen suhteen ja kuluttajien ruokatottumuksetkin ovat muutoksessa.

Tässä muutosten pyörteessä Copa-Cogeca pyrkii vaikuttamaan päätöksiin niin, että se turvaa osuustoiminnalle omistajineen elämisen mahdollisuuden. Meidän pitää vaikuttaa siihen, että kansainvälistä kauppaa käydään samoilla säännöillä ja samoilla vaatimuksilla. On huolehdittava siitä, että EU-markkinoilla myytävät tuotteet ovat turvallisia ja kestävästi tuotettuja, hyvien tuotantotapojen mukaisesti. Hinta ei voi, eikä saa olla ainoa peruste. Tässä on haastetta, jotta pääsemme syvemmälle sisälle siihen, mitä eri maiden kauppasopimukset todella pitävät sisällään.

Mikä on EU:ssa kiellettyä voikin olla normaalia muualla tai päinvastoin. Meille vähän eksoottisempien valtioiden, kuten Intian ja Etelä-Amerikan maiden kanssa tehdyt kauppasopimukset tuovat jo kulttuurillistakin haastetta.

Läsnäolo Brysselissä on elintärkeää

Suomalaiselle tuottajaosuustoiminnalle on aivan ehdoton edellytys, että olemme kansainvälisessä edunvalvonnassa mukana. Usein me murehdimme omia kansallisia murheitamme kuten huonoa tuottajahintaa ja tiukkoja sääntöjä, vaikka suurin osa niistä juontaa juurensa kansainvälisiltä markkinoilta, kauppasopimuksista ja EU:n päätöksistä. Meidän pitää olla mukana siellä missä päätökset tehdään, ennakoiden ja vaikuttaen.

Onneksi Pellervo, yhdessä MTK:n ja SLC:n kanssa oli kaukaa viisas jo 30 vuotta sitten, että tarvitsemme oman toimiston Brysseliin ja asiansa osaavat, loistavat työntekijät sinne.

Luottamushenkilön on helppoa ja vaivatonta lähteä kokoukseen Brysseliin (tai poikkeusaikana etänä osallistuen) kun asiat on valmisteltu, tapaamiset suunniteltu ja ajankäyttö tehokkaasti hyödynnetty. Asioiden eteenpäin vieminen suomalaisesta näkökulmasta on aina ihmisten tapaamista, vuorovaikutusta ja molemminpuolista ymmärtämistä sekä yhteistyötä.

Tiina Linnainmaa
Kirjoittaja on Osuustoimintakeskus Pellervon hallituksen varapuheenjohtaja ja Cocegan varapuheenjohtaja. Linnainmaa on maatalousyrittäjä ja agrologi ja istuu myös Osuuskunta Länsi-Maidon hallituksessa.

COGECA (Comité Général de la Coopération Agricole de l’Union Européenne) on vuonna 1959 perustettu EU-maiden maatalousosuustoiminnan keskuskomitea. Maatalouden (COPA) ja maatalousosuustoiminnan (COGECA) edunvalvontaa EU:ssa ja kansainvälisesti hoidetaan yhteisen sihteeristön voimin. Järjestöt toimivat Brysselissä samoissa tiloissa ja myös toiminnallisesti yhteisesti.

Osuustoimintakeskus Pellervo on ollut Cogecan jäsen vuodesta 1995 (tarkkailijajäsen vuodesta 1992).

www.copa-cogeca.be

Jaa artikkeli

Lue myös

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.

Mari Kokko: Osuuskunta on väylä yrittäjyyteen 

Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Eikä suotta, sillä yrittäjät ja yritykset yritysmuodosta riippumatta ovat Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita. Luovat työtä ja vastaavat merkittävästä osasta maamme verotuloista.  

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.

Tietosuoja-asetusten hallintakeskus

Sivuston evästeet

Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, joita verkkosivustot tallentavat tietokoneellesi tai mobiililaitteellesi, kun käyt sivustolla. Evästeet tallentavat erilaisia tietoja laitteestasi; esimerkiksi selaimen kielen, laitteen sijainnin ja tekniset ominaisuudet.

Evästeitä ei käytetä henkilöllisyyden tunnistamiseen, evästeitä käytetään ainoastaan edellä kuvattuun tarkoitukseen.

PHPSESSID, wordpress_test_cookie, tk_tc, tk_ai, gdpr[consent_types], gdpr[allowed_cookies]

Google Analytics -evästeet

Käytämme Google Analytics -ohjelmaa kerätäksemme tietoja siitä, miten sivustoa käytetään ja miten voimme parhaiten tarjota käyttäjille heidän tarvitsemiaan tietoja.

_ga, _gid
_ga, _gid