Biopolttoaineen jakeluvelvoitteen hallitsematon nosto johtaa ongelmiin

Osuustoimintakeskus Pellervo ry toivoo maan hallitukselta, että se pohtisi tarkoin keinoja, jolla tärkeitä ilmasto- ja ympäristöasioita voidaan ratkaista sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Osuustoimintayritykset toimivat palveluiden ja teollisuuden ytimessä monilla toimialoilla ja niiden toimintakyky on keskeistä koko maan kehitykselle.

Huoli ilmastonmuutoksesta on yhteinen. Liikenteen päästöjen vähentäminen on merkittävä keino hillitä ilmastomuutosta ja siihen pyritään mm. korvaamalla fossiilista polttoainetta biopolttoaineella.

Uusiutuvan energian jakeluvelvoite merkitsee, että liikennepolttoaineiden seoksessa on oltava 18 prosenttia biopolttoainetta ja velvoite nousee asteittain 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä Suomen taso on huomattavasti korkeampi kuin monessa muussa EU-maassa.

Fossiilittoman liikenteen tiekartassa on suunnitelmia nostaa biopolttoaineiden jakeluvelvoite jopa 34 prosenttiin. Tavoitteen aikataulu ei kuitenkaan kulje rinnakkain rakentuvan tuotantokapasiteetin kanssa. Lisäksi meidän tulee Suomessa olla tarkkoja siitä, ettemme luo useita päällekkäisiä, kustannuksia nostavia velvoitteita, sillä EU:n ilmastopäätökset ovat vielä kesken.

Samaan aikaan, kun biopolttoaineiden kysyntää näin sääntelyllä lisätään, rajoitetaan EU:sta tulevalla sääntelyllä sitä, mistä biopolttoainetta voidaan tehdä ja hankkia. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa kysyntä on tarjontaa suurempaa. Biomassa on maapallolla rajallista, eikä biopolttoaineiden tarjontaa voi valtavasti kasvattaa. Siksi myös muut keinot liikenteen päästöjen vähentämiseksi ovat oleellisen tärkeitä. Niihin kuuluu mm. liikenteen sähköistäminen ja hiilinielujen hyödyntäminen.

Jakeluvelvoitteen nosto ilman vastaavaa tarjonnan kasvua voi johtaa polttoaineiden hinnan jyrkkään kohoamiseen. Polttoaineiden kustannuksella on suuri merkitys kotitalouksien ostovoiman kehitykseen, liikkumismahdollisuuksiin, maakuljetuksiin ja merikuljetuksiin. Energian hinnan nousu vaikuttaa teollisuuteen ja palveluihin laajasti kaikkialla Suomessa. On tärkeää, että suomalaisten kotitalouksien asema ja elinkeinoelämän kilpailukyky voidaan turvata.

Sami Karhu
toimitusjohtaja
Osuustoimintakeskus Pellervo ry

Jaa artikkeli

Lue myös

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.