Valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Uusitalon avauspuhe vuosikokouksessa 30.9.2021

Arvoisat vuosikokousedustajat 

Tervetuloa Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n vuosikokoukseen 2021. Minun nimeni on Ilkka Uusitalo ja toimin Pellervon valtuuskunnan puheenjohtajana. 

Tämä onkin, hyvä yleisö, jo toinen koronapandemian aikainen vuosikokous. Emme edelleenkään kohtaa kasvokkain, vaan näin verkon välityksellä. Toki täällä paikanpäälläkin on läsnä kokousedustajia. Toivottavasti jo ensi keväänä pääsemme viettämään Pellervon vuosikokousta ja Pellervon Päivää kasvokkain. 

Hyvät vuosikokousedustajat, 

Vuonna 2020 Pellervossa tapahtui paljon niin osuustoiminnan edunvalvonnassa, osuustoimintamallin kehittämisessä, osuustoiminnan tunnetuksi tekemisessä kuin järjestön omassa kehittämisessä. Nämä ovatkin yhdistyksen vuonna 2017 hyväksytyn strategian pääkohdat. Toimintavuotemme 2020 oli strategiakauden keskimmäinen vuosi. Yhteydenpito poliittisiin päättäjiin ja maan virkakuntaan sai uusia muotoja. Siitä, kuinka osuuskuntamallilla voimme kehittää suomalaista yhteiskuntaa, tuli paljon avauksia. Yhteiskunnallisesti mittavinta saattaa olla asuntopolitiikan uusi avaus: asunto-osuuskuntamallin kehittäminen ja liikkeelle lähtö. Toinen ehdokas on dataosuuskunta-ajattelu: datan hallinta ratkaisee ja käyttäjäomisteisen yrityksen kautta avainresurssi on omissa käsissä. Alustatalousosuuskunnat tulevat muodossa tai toisessa. Osuustoiminta löytää isoja asioita yhteiseksi hyväksi. 

Kriisi on uhka ja mahdollisuus. Olemme pyrkineet hyödyntämään kaikki uudet mahdollisuudet. Olemme syventäneet verkon kautta uusin toimintatavoin sosiaalista läheisyyttä, kun fyysiset kokoukset ovat olleet koronatilanteen vuoksi kiellettyjä. Olemme oppineet paljon hyvää tulevaa varten, samalla säästäen aikaa ja rahaa. Ihmisten tapaaminen on kuitenkin hyvin tärkeää ja tulevaisuudessa pitääkin löytää tasapaino etätapaamisten ja kasvokkain tapaamisten välillä. Pellervo kaikkinensa oli kuitenkin yllättävän ketterä siirtymään uuteen maailmaan. 

Osuustoimintayrityksissä tulee olla neuvokas yrityskulttuuri, joka perustuu hyvään toimintaympäristöanalyysiin, hyvään omien voimavarojen tuntemiseen ja herkkyyteen tehdä ajassa tarvittavia harkittuja liikkeitä. Tällainen toivottava olotila on pitkien harjoitusten tulos. Se on myös tulos koko jäsenkunnan ymmärryksestä siitä, mitä he omistavat ja miten omistuksia tulee omistajaohjata. 

Menneinä vuosina olemme harjoitelleet muutoskykyä muuttuvassa toimintaympäristössä. Niitä on riittänyt. Venäjän kaupan häiriöt 2014 alkaen ovat olleet suuria ja äkkinäisiä. Korona tuli äkkinäisesti. Emme tosin ole olleet tietämättömiä uhista. Lintu- ja sikainfluenssavaroitukset 2000-luvulla ovat olleet todellisia. Lukipa Pellervon strategiassa 2000-luvun alussa Sars-epidemian mainingeissa, että tulevaisuuden toimintaympäristöä leimaavat pandemiat. Kannattaa uskoa omia strategioita. 

Mielestäni osuustoimintayritysten strateginen kyky on nykyisin jo kohtuullisen hyvä. Korona-aika on ollut osuuskuntayrityksille kuitenkin kaksijakoinen. Esimerkiksi kuluttajaosuustoiminnassa kauppa on pärjännyt hyvin, mutta omistamansa hotelli- ja ravintola-ala ovat olleet pitkään suljettuja ja tappiollisia. Olemme kehittäneet valmiuksiamme. Ajassa on korostunut se, että osuustoiminta toimii jäsenille ja yhteiskunnalle elintärkeillä toimialoilla. Omat yritykset tuntuvat entistä tärkeimmiltä hankalina aikoina. Tästä todistaa syyskuun alussa julkaistu OT:n vuosikirja 2021. 

Edessäpäin näkyy kuitenkin ongelmia elintarvikeketjun tuottajaomisteisissa yrityksissä ja erityisesti niille panoksia tuottavassa maatalouden alkutuotannossa. Viljasadon määrä Suomessa oli kenties alhaisin koko EU-aikana, mikä johtaa viljan ja sitä kautta rehun voimakkaaseen hinnannousuun. Tässä pitää kuitenkin myös mainita se, että tämä hinnannousu ei kuitenkaan viljatiloilla korvaa satomenetyksiä. 

Mutta se, että nostan tämän asian vuosikokouspuheeseeni johtuu siitä, että koko suomalainen kotieläinalkutuotantosektori maatiloilla on viljan riittämättömyyden ja erittäin korkeiden rehunhintojen vuoksi joutumassa niin syvään kriisiin, ettei se ole kokenut sellaista hyvin pitkään aikaan. 

Akuutein tilanne on sikasektorilla, mutta kustannusten nousu on dramaattista myös muussakin kotieläintaloudessa. Jos halutaan säilyttää suomalainen alkutuotanto, mitä kuitenkin uskon enemmistön suomalaisista haluavan, ketjuun olisi saatava lisää rahaa. Tässä kohdassa onkin vedottava suomalaisen kaupan ja kuluttajan vastuullisuuteen ja toivoa, että tilanteen vakavuus ymmärretään. 

Hyvä vuosikokous, 

Näinä poikkeusaikoina vuosikokouksetkin ovat syksyllä. Käsiteltävänä olevasta edellisestä vuodesta on jo aikaa. Uutta on ehtinyt tapahtua ja uutta on jo edessä. Siksi on ollut tarpeen sanoa jotain tästä vuodesta ja kurkistaa vähän jo ensi vuoteenkin.  

Kuntavaalit olivat viime kesäkuussa. Aluevaalit ovat ensi tammikuussa. Näin vaalien välissä haluan muistuttaa kaikkia yhteiskunnallisia toimijoita: käyttäkää hyväksenne niitä mahdollisuuksia, joita taloudellisen yhteistoiminnan ajatus pitää sisällään taloutemme ja yhteiskunta-elämämme virkistämiseen. Myös yksityisen ja julkisen yhteistyöhön on paljon mahdollisuuksia. Avaamme näitä aina Pellervon ja osuus-toiminnan vaalitavoitteissa. Aluevaaleissa valitaan luottamushenkilöt hoitamaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluita. Painotamme, että osuustoiminnan arvopohja on yhteensopiva ihmisläheisen ja inhimillisen palvelun tuottamiseen. Kaikilla näillä aloilla on myös jo osuustoiminnallista palvelutuotantoa, myös ensihoidossa. 

Tänä vuonna Suomeen laadittiin Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kaikkien aikojen ensimmäinen yhteiskunnallisten yritysten strategia. Parhaiten yhteiskunnallinen yrittäjyys istuu Pellervon näkökulmasta osuuskunnalle. Pellervo on tässä mukana seitsemän organisaation toteuttajaryhmässä.  

Kysyntä yhteiskunnallisesti myönteisesti vaikuttavalle yritysmallille voimistuu. Osuuskuntien ajatusmaailmalle on koko ajan enemmän tilausta. Jos on ollut aiemminkin, niin juuri tässä ajassa etenkin uusien sukupolvien ajattelua ohjaavat teesit ovat sovitettavissa osuustoimintaan. Kyse on nyt myös siitä, että osaamme huolehtia tämän mallin tunnettuudesta nuorten keskuudessa. Osuustoiminnassa on vastaus moneen sellaiseen asiaan, jota he taloudelliselta vaikuttamiselta kaipaavat! 

Esimerkkinä voisi mainita mm. sosiaalipalveluita tarjoavat osuuskunnat, joita maahamme on syntynyt. Nämä toivottavasti saavat huomiota tulevien maakuntavaaliemme yhteydessä. Esimerkkejä riittää: vaikkapa ylöjärveläinen Taidokkaat- osuuskunta, kuopiolainen Tarjoomo -osuuskunta ja Lappeenrannassa ja lähikunnissa palveleva Monitoimiseniorit. 

Hyvä vuosikokous, 

Haluan tässä yhteydessä mainita yhdistyksen hallituksessa keväällä 2021 tapahtuneesta henkilövaihdoksesta. Ansiokkaasti Pellervon hallituksessa toiminut vuorineuvos Taavi Heikkilä jäi pois ja tilalle tuli SOK:n uusi pääjohtaja Hannu Krook. Heikkilä kuitenkin jatkaa osuustoiminnan parissa Aalto-yliopistossa.  

Kiitän Pellervon hallintoa ja toimihenkilöitä menneestä työntäyteisestä vuodesta käänteitä täynnä olevassa toimintaympäristössä, jossa toimiminen on ollut vaativaa. 

Jaa artikkeli

Lue myös

Työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä

Pula työvoimasta vaikuttaa myös osuustoimintayrityksiin, jotka työllistävät nyt noin 100 000 ihmistä ennen muuta palveluissa ja teollisuudessa. Osuustoimintakeskus Pellervo ry toivoo maan hallitukselta työperäisen maahanmuuton kasvattamista nykyisestä ja maahantulon hallinnollisten prosessien helpottamista.

Biopolttoaineen jakeluvelvoitteen hallitsematon nosto johtaa ongelmiin

Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n toivoo maan hallitukselta, että se pohtisi tarkoin keinoja, jolla tärkeitä ilmasto- ja ympäristöasioita voidaan ratkaista sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Osuustoimintayritykset toimivat palveluiden ja teollisuuden ytimessä monilla toimialoilla ja niiden toimintakyky on keskeistä koko maan kehitykselle.