Teksti: Eliisa Troberg ja Pekka Hytinkoski, Osuustoiminta oppimismallina yrittäjyyteen, Opas opiskelijoiden osuuskuntien perustamiseen ja niiden kehittämiseen.

Oppilaitos- ja opiskelijaosuuskunnan toiminta ja sen kehittäminen

Osuuskunnan taloudenhallinnan kehittäminen

Osuuskunnan talouden hyvä hoitaminen on keskeinen menestystekijä osuuskunnan toiminnassa. Kirjanpito, palkanmaksu, laskutus, verot, vakuutukset ja muut yrityksen taloudelliset velvoitteet tulee hoitaa aina kunnolla. On myös tärkeää, että toiminnalle asetetaan taloudellisia tavoitteita ja niiden toteutumista seurataan. Tavoitteet määritellään jokavuotisessa budjetissa.

Osuuskunnan jäsenten työajan seuranta on tärkeää. Kun työajan seuranta on hoidettu hyvin, nähdään, miten paljon jäsen saa palkkaa työtuntiensa pohjalta ja myös opintosuoritusten määrittäminen mahdollistuu, kun työtunnit on raportoitu.

 

Johtaminen oppilaitos- ja opiskelijaosuuskunnissa

Osuuskunnan johtamisessa on erityisiä piirteitä.

Yhteisyrittäminen määrittää johtamista

Hallituksen ja jäsenistön välillä tarvitaan jatkuvaa dialogia

Tasa-arvoisessa yrittämisessäkin kaivataan johtajuutta

Johtaminen on innostamista ja samaan suuntaan ohjaamista

Johtamisen ja tiimiyrittäjyyden yhteen niveltäminen keskeistä

Johtamisen kehittämiseen kannattaa panostaa

Kaverijohtaminen soveltuu opiskelijoiden osuuskuntiin. Tarvitaan myös itsensä johtamista ja itsetuntemusta.

 

Hyvää johtamista ja oppimista tukevat osuuskunnissa seuraavat elementit.

Osuustoiminnan arvot ja periaatteet

Toimiva yhteisö

Luottamus

Ryhmähenki

 

Toiminnan hyviä käytänteitä

 

Opiskelijoiden osuuskunnissa on luotu hyviä käytänteitä, jotka edesauttavat osuuskunnan sujuvaa toimintaa.

Vanhemmat opiskelijat avustavat uusien opiskelijoiden perehdyttämisessä toimintaan

Dokumentointijärjestelmän rakentaminen. Dokumentointijärjestelmän tulisi sisältää kaikki tärkeimmät dokumentit esim. talousdokumentit, asiakasrekisterit, sopimuspohjat, prosessikuvaukset, hallituksen toimintakäytännöt jne.

Vanhemmat opiskelijat toimivat nuorempien opiskelijoiden mentoreina

Vertaisoppiminen tiimeissä. Vanhempien, kokeneempien opiskelijoiden osaamisen ja tiedon jakamista voidaan soveltaa myös tiimeissä erityisesti tekniikan alalla. Tiimeissä on yleensä osaavia opiskelijoita, jotka hallitsevat tekniikat hyvin. Vähemmän osaavat oppivat vertaisoppimisen kautta tehokkaasti.

Sisäisen viestinnän hyvä käytänne; heimohuuto, jossa jokainen tiimi välittää kuulumisensa viikoittain muille opiskelijoille

Valmennuksen työkaluja; esim. tandemvalmennus eli kaksi valmentajaa toimii yhdessä. Samoin kaksi valmentajaa vaihtaa välillä tiimejään (sisarvalmennus). Hyvä käytänne on myös valmentajien yhteiset säännölliset kokoontumiset sekä ylipäänsä vilkas tiedon ja osaamisen vaihto.

Apuvalmentajajärjestelmä; Vanhemman vuosikurssin opiskelija toimii apuvalmentajana ja esimerkkinä uusille opiskelijoille. Hän välittää tärkeää tietoa tiimiyrittäjyydestä uusille opiskelijoille ja edistää hyvän toimintakulttuurin luomista.

Kummiyritykset ja verkottuminen yrityselämän kanssa

Eri oppilaitosten välinen yhteistyö

 

Opiskelijaosuustoiminnan kehittämistarpeita

Opiskelijaosuustoiminnan integrointi opintoihin

Opetusmenetelmäosaamisen puute

Opiskelijoiden ja opettajien motivointi ja sitouttaminen

Nuoren opiskelijan vastuun pelko

Opiskelijoiden vaihtuvuus

Sisäiset epäselvyydet ja johtajuuden puuttuminen

Viestintä

Työssä oppimisen valvonta

 

Havaintoja osuuskunnan toiminnan avaintekijöistä (mm. Hiltunen ym. 2009; Troberg 2008 ).

Selkeät tavoitteet

Hyvä taloudenhoito

Yrittäjyys ja sitkeys

Johtajuuden kehittäminen

Selkeästi määritellyt vastuut ja roolit

Yhteneväiset arvot

Toimiva yhteisö

Hyvä ilmapiiri ja luottamus

Toimiva sisäinen viestintä

Riittävä vapaus mahdollistaa luovuuden

Konfliktien rakentava ratkaiseminen

Verkottuminen