Väitös Vaasan yliopistossa: Länsi-Euroopan osuus- ja säästöpankit toivat vakautta talouskriiseihin

Kauppatieteiden maisteri Jari-Mikko Meriläisen Vaasan yliopistossa tekemästä väitöskirjatutkimuksesta käy ilmi, että Länsi-Euroopan osuuskuntamuotoiset pankit ja säästöpankit toimivat iskunvaimentimena vuosien 2008–2009 finanssikriisissä ja sitä seuranneessa Euroopan velkakriisissä.

”Osuuskuntamuotoiset pankit ja säästöpankit eivät osallistuneet talouskriisiä edeltävään rajuun luottokannan kasvuun eivätkä ne liikepankkien tavoin leikanneet antolainaustaan finanssikriisin puhjetessa. Sen vuoksi niiden luottokannan kasvu oli selvästi vähemmän suhdanteista riippuvaista kuin liikepankeilla”, sanoo Vaasan yliopistossa perjantaina taloustieteen alalta väittelevä Meriläinen.

Koska osuuskuntamuotoisilla pankeilla ja säästöpankeilla on tietyissä Keski- ja Pohjois-Euroopan maissa merkittäviä markkinaosuuksia, luottokannan kasvu oli näissä maissa keskimäärin selvästi vähemmän syklistä kuin se oli maissa, joiden pankkisektori koostuu pääosin liikepankeista.

Väitöskirjan tulokset kertovat, että osuuskuntamuotoiset pankit ja säästöpankit ovat suunnitelleet toimintansa vakautta ja toiminnan jatkuvuutta silmälläpitäen.

”Osuuspankit ja säästöpankit säilyivät voittajina taantumassa”

Meriläisen mukaan syyt eroille osuuskuntamuotoisten pankkien, säästöpankkien ja liikepankkien toimintatavoissa ovat liiketoiminnan fundamenteissa. Osuuskuntamuotoiset pankit ja säästöpankit eivät ole yksisilmäisesti voittoa ja osakkeenomistajien etua maksimoivia pankkeja, vaan niiden toiminnan tavoitteet ovat monimuotoisempia ja eri sidosryhmien etuja huomioonottavampia.

”Sen vuoksi liikepankit täytyy sääntelyllä pakottaa siihen, mikä voittoa tavoittelemattomissa osuuskunnissa ja säästöpankeissa on jo toteutettu omaehtoisesti. Osuuskuntamuotoiset pankit ja säästöpankit toivat vakautta vuosien 2008–2009 myllerrykseen ja selviytyivät kiistatta voittajina Eurooppaa runnelleesta taantumasta”, hän sanoo.

Espanja muodostaa tässä asiassa poikkeuksen: sen vuosisatainen säästöpankkisektori romahti ja katosi Espanjan taloutta vavisuttaneessa kiinteistökuplassa.

KTM Jari-Mikko Meriläisen taloustieteen alaan kuuluva väitöstutkimus “Essays on Financial Stability and Bank Ownership Type” tarkastetaan perjantaina 8.12.2017 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa (K218, Tritonia). Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Giovanni Ferri (LUMSA University, Italia) ja kustoksena professori Panu Kalmi. Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoimintajohtajat vaativat: Osuuskunnat osaksi opetusta – talouskasvatus on vajavaista ilman niitä

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo luovutti tänään eduskunnassa yhdessä jäsentensä kanssa vetoomuksen tiede- ja kulttuuriministerille Talvitielle sekä eduskuntaryhmien edustajille: nykyinen talous- ja yrittäjyysopetus antaa nuorille vajavaisen kuvan taloudesta. Vaikka yli 90 % suomalaisista on jäseninä osuuskunnissa ja keskinäisissä yhtiöissä, vain kolmasosa tuntee yritysmallin.

Osuuskunnat vahvoilla Suomen houkuttelevimpien työnantajien 2025-listoilla

Vuoden 2025 Universumin työnantajatutkimus paljastaa, että osuustoiminnalliset yritykset menestyvät erinomaisesti suomalaisilla työmarkkinoilla. Tutkimus mittaa vuosittain erikseen eri alojen korkeakouluopiskelijoiden sekä ammattilaisten käsityksiä ihannetyönantajista. Kaupallisen alan asiantuntijoiden kärkikaksikko pysyi muuttumattomana: ykkösenä OP-Ryhmä ja toisena S-Ryhmä.

Osuuskunnat yrittäjyyskasvatuksen ytimessä

Yrittäjyyskasvatus on tärkeä osa opintoja, mutta se ei saa jäädä pelkästään teoriaksi. Todellinen oppi syntyy tekemällä. Suomessa on pitkät perinteet opiskelija- ja oppilaitososuuskunnilla sekä toisella asteella että korkeakouluissa ja tätä vahvuutta kannattaa vaalia. Tällä hetkellä yli 60 oppilaitoksessa on toimiva osuuskunta.

Tilaa uutiskirje