Suomalaisen osuustoimintaliike perustettiin lokakuisena maanantaipäivänä vuonna 1899 Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla. Maanviljelyksen, kansantalouden ja tilastotieteen dosenttina Helsingin yliopistossa tuolloin toiminut Hannes Gebhard oli kutsunut tilaisuuteen koko joukon suomalaista sivistyneistöä: muun muassa 25 professoria, 11 entistä tai nykyistä senaattoria, huippuvirkamiehiä ja suurliikemiehiä, yhteensä 80 henkeä.
Tavoitteena oli parantaa maalaisväestön – jota tuolloin suurin osa suomalaisista oli – sosiaalista ja taloudellista asemaa. Osuustoiminta oli jo saavuttanut menestystä muualla Euroopassa. Siispä suomalaisen yhteiskunnan eliitti näki sen mahdollisuudet myös täällä keinona vakauttaa yhteiskuntaa ja lisätä kansan sivistyksen tasoa.
Merkittävänä kimmokkeena ajattelulle toimi saman vuoden helmikuussa julkaistu Venäjän manifesti, jonka seurauksena pelättiin itsehallinnon ja kansallisen erityisaseman menetystä. Nähtiin, että vain kansakunnan rivejä tiivistämällä voitaisiin torjua suomalaisten suistuminen osaksi mahtavan imperiumin kansojen valtamerta.
Maan asiaa arveltiin parhaiten edistettävän rohkaisemalla yhteistoimintaan perustuvaa yritteliäisyyttä. Se ei myöskään olisi kovin helposti venäläisten nujerrettavissa.
Pellervo syntyi 2. lokakuuta 120 vuotta sitten
Hannes Gebhard oli kiertänyt Euroopassa tutustumassa osuustoiminnan periaatteisiin muun muassa Saksassa, Ranskassa ja Englanniksi. Hän puki ajatuksensa sanoiksi Mikael Soiniselle, tavatessaan hänet Hattulassa jo helmikuussa:
”Osuustoiminnallinen järjestö liittää ensiksi yksilöt yhteen paikkakunnittain. Sitten täytyy paikallisosuuskuntain, voidakseen menestyä, luoda koko maata käsittäviä yhteisiä keskusliikkeitä, jotka vuorostaan voimakkaina taloudellisina laitoksina vaikuttavat paikallisosuuskuntiin. ”
”Osuustoiminta on sitä paitsi taloudellinen järjestö, jota ei mikään valtiomahti voi hajottaa ja joka saa juurensa kasvamaan niin lujasti, ettei siitä voi irrottautua…Se on siis sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti uudesti luova liike, vaikka tämä uudestiluominen tapahtuu hiljaisesti ja vähitellen.”
Pellervon missio on säilynyt samana
Lokakuun 2. päivä syntyneen yhdistyksen nimeksi vakiintui Pellervo-Seura. Sen tehtäväksi tuli toteuttaa osuustoimintaa tekemällä aatetta tunnetuksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Missio on säilynyt halki vuosikymmenien, eikä ole vieläkään vanhentunut. Hallituksia ja erilaisia talouspolitiikan linjauksia on Suomessa tullut ja mennyt, mutta osuustoiminnalla on ollut ja on oma paikkansa yhteiskunnan lujittajana.
Tällä hetkellä suomalaisista aikuisista 90 % on omistajana jossakin osuustoimintaperiaatteella toimivassa yrityksessä. Näiden yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna yli 30 miljardia euroa.
Seura-päätteestä luovuttiin Pellervon nimessä 2017. Uudelle vuosikymmenelle kohta siirryttäessä osuustoiminnan arvopohjalle on edelleen suomalaisessa yhteiskunnassa tilausta. Osuustoiminnan tunnettuuden puolesta riittää edelleen tehtävää.
”Kaikesta päättäen oli aate tervetullut”
– Pellervon perustavan kokouksen pöytäkirja 2.10.1899
Pöytäkirja, laadittu Pellervon, Suomen maalaisväestön osuustoiminnan edistämisseuran, perustavassa kokouksessa 2 päivänä lokakuuta v. 1899. Läsnä oli noin 80 henkilöä, osittain maalaisia.
1 §
Kokouksen avasi väliaikaisen johtokunnan puolesta Tohtori Hannes Gebhard. Huomautettuaan kuinka kevättalvella muutamain yhteiskunnallisia kysymyksiä harrastavain henkilöiden kesken oli syntynyt ajatus saada meilläkin kooperatiivinen aate leviämään maalaisten keskuuteen, teki puhuja selkoa siitä, mitä tämän ajatuksen toteuttamiseksi tähän asti oli tehty. Keväällä oli jätetty väliaikaiselle johtokunnalle toimeksi laatia sääntöehdotus seuraa varten, joka ohjelmakseen ottaisi osuustoiminnan aatteen levittämisen ja olisi maalaisille apuna erilaista yhteistoimintaa yritettäessä. Kesällä oli ehdotus saanut asianomaisen vahvistuksen ja seura, jonka nimeksi oli annettu ”Pellervo”, alkanut valmistaviin toimenpiteisiin ryhtyä. Aatetta oli kesän kuluessa levitetty osittain kirjasten ja mallisääntöjen, osittain esitelmien ja persoonallisten keskusteluiden kautta. Kaikesta päättäen oli aate tervetullut. Sen näkyvänä merkkinä on pidettävä se, että jo 140 maamiesseuraa oli saatu alulle. Puhuja lopetti toivomuksella, että Pellervon työ olisi Suomelle samanlaiseksi siunaukseksi kuin samantapaisten yritysten vaikutus ulkomailla oli ollut.
2 §
Kokouksen avaajan ehdotuksesta valittiin kokouksessa puhetta johtamaan Maanviljelyshallituksen Ylitirehtööri Nils Grotenfelt. Pöytäkirjurina toimi agronoomi Väinö Axelson.
3 §
Agronoomi Väinö Axelson piti esitelmän, jossa selitti Seuran tarkoituksen ja teki selkoa niistä menestymisen edellytyksistä, joita Pellervolla ja sen ajamalla aattella meidän oloissamme on päättäen viime kesäisistä kokouksista eri puolilla maata.
4 §
Seuran johtokunnan jäseniksi valittiin:
Bergbom, J. G. Maanviljelysneuvos
Gygnaeus, J. fil. maisteri, Laborin toimitusjohtaja
Forssell, Theodor, Maanviljelyshallituksen sihteeri
Gebhard, Hannes, fil. tohtori, dosentti
Grotenfelt, Gösta, fil. tohtori, Mustialan opiston johtaja
Kihlman, A. Osw., professori
Pullinen, Erkki, agronoomi, Suomalainen Maanviljelyskauppa Osakeyhtiön toimitusjohtaja, Viipuri
Tudeer, O. E. professori
Wrede, R. A. vapaaherra, professori
5 §
Seuran tilintarkastajaksi valittiin:
Brander, K. A. fil. tohtori
af Hällström, E. fil. maisteri, tilanomistaja sekä heidän varamiehikseen
Jernström, J. agronoomi
Yrjö-Koskinen, Y. K. vapaaherra, fil. tohtori
6 §
Esitettiin ja hyväksyttiin Seuralle seuraava toimintaohjelma lähintä tulevaisuutta varten:
Pellervo-Seuran tarkoituksena on ennen osuuskuntalain saamista
- levittää kooperatiivista (osuustoiminta-) aatetta;
- Yhdessä maanviljelysseurain kanssa koettaa aikaansaada maamiesseuroja, jos mahdollista joka kuntaan, pitää huolta niiden ohjelmasta ja niiden kautta kasvattaa maalaisväestöä erilaista osuustoimintaa varten;
- edistää vapaata osuustoimintaa maatalouden eri aloilla, niin kuin yhteisostoa, yhteismyyntiä, (marjain, munain, perunain, halkojen ym. myynti; hankintaurakat) yhteisomaisuutta (koneyhdyskunnat, sonniyhdistykset, karjanjalostusyhdistykset jne.);
- ottaa selkoa kokemuksista osuusmeijerien alalla eri osissa maata ja valmistaa kysymystä miten tätä liikettä on tästä lähtien kehitettävä; sekä
- valmistaa kysymystä osuuslainarahastosta.
Tätä varten Seura ylläpitää
- toimistoa Helsingissä, joka on kirjeenvaihdossa eri osuustoimintayhdistysten kanssa saattaen ne yhteyteen toistensa kanssa ja, mikäli mahdollista, liikemaailman kanssa; kokoo tietoja ja vastaa kysymyksiin ja neuvonpyyntöihin;
- matkustavia neuvojia, jotka yksissä neuvoin maanviljelysseurain kanssa edistävät maamiesseurojen perustamista, järjestävät osuustoiminta yrityksiä, pitävät esitelmiä, alustuksia jne.
- aikakauskirjaa, jossa ajetaan yhteistoiminta-asiaa, levitetään ammattisivistystä ja tietoja ajanmukaisista viljelytavoista pikkuviljelijöille, ylläpitää vuorovaikutusta eri maamiesseurain ja muitten yhteistoimintayritysten välillä;
- sekä kustantaa ja levittää kirjasia, mallisääntöjä, hankkii esitelmänpitäjiä, luennoitsijoita ym.
7 §
Sittenkun sihteeri oli lukenut maaseudulta kokoukselle saapuneet onnittelusähkösanomat, lopetti puheenjohtaja kokouksen toivottamalla äsken perustetulle seuralle menestystä huomauttaen kuinka vuoden 1868:n kato oli antanut voimakasta yllykettä maitotalouden kehitykseen Suomessa, toivoi puhuja vuoden 1899:n aikaansaavan yhtä suurta vilkkautta maalaisväestön taloudellisen tilan parantamisessa yhteistoiminnan kautta.
Kokouksen puolesta:
Nils Grotenfelt Väinö Axelson
Tarkastettu ja oikeaksi havaittu:
Hjalmar Okerblom U. Brander
