Suomen talous elpyi vuoden alkupuolella ennakkotietojen mukaan hieman odotuksia enemmän. Tuoreessa suhdanne-ennusteessa OPn ekonomistit arvioivat kuitenkin, että lähiaikoina joudutaan tyytymään edelleen hieman runsaan prosentin kasvutahtiin.
OPn ekonomistit ennustavat BKT:n kasvavan tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia. Kuluvan vuoden ennuste on säilynyt ennallaan keväästä. Ekonomistien ensi vuoden kasvuarvio laski 0,2 prosenttiyksikköä viennin heikentyneiden näkymien vuoksi.
OPn ekonomistit arvioivat, että edellytykset viennin selkeämmälle elpymiselle ovat kasassa vasta vuonna 2018, vaikka kilpailukyvyn koheneminen ja vientikapasiteetin kasvu piristävätkin vientiä jo hieman ensi vuoden jälkipuoliskolla. Kotimarkkinat vetivät kasvua kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Sekä kulutuksen että investointien kasvu kuitenkin hidastuu arvion mukaan ensi vuonna hieman, vaikka säilyykin kohtuullisena.
”On myönteistä, että Suomen talous on alkanut vihdoin kasvaa, eikä Brexit ole suuresti järkyttänyt Suomen talouden näkymiä. Valitettavasti Suomen talous on kuitenkin piristynyt vain sen verran, että olemme liittyneet maailman monien hitaasti junnaavien talouksien joukkoon. Hieman selkeämpi piristyminen on jälleen kadonnut horisonttiin”, toteaa pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Myönteistä on, että kotimarkkinoihin painottuva kasvu tukee työllisyyttä. Työikäisen väestön vähentyessä työttömyys laskee ensi vuonna kuluvaa vuotta nopeammin. OPn ekonomistit ennustavat työttömyysasteen laskevan ensi vuonna 8,7 prosenttiin ja työllisyysasteen nousevan 69,3 prosenttiin.
OPn ekonomistit arvioivat inflaation nousevan ensi vuonna 1,0 prosenttiin, kun öljyn hinnan laskun vaikutus poistuu. Tämä merkitsee, että reaalipalkat eivät nouse. Käytettävissä olevat reaalitulot kuitenkin nousevat muun muassa veronkevennysten ja työllisyyden nousun vuoksi, mikä mahdollistaa vakaan yksityisen kulutuksen kasvun.
Vaihtotaseen ennustetaan kääntyvän ensi vuonna jälleen alijäämäiseksi tuontihintojen nousun ja kotimarkkinavetoisen kasvun takia. Arvion mukaan valtiontalouden elvyttävän vireen vuoksi julkinen vaje ei vuonna 2017 pienene, ja velka nousee jo reilusti yli 60 prosentin.
”Talouspolitiikan viritys on kokonaisuutena kohdallaan paria seuraavaa vuotta ajatellen, mutta riskien realisoituessa ollaan nopeasti tiukassa paikassa. Pidemmän päälle talouskasvun näkymät ovat riittämättömät velkaantumisen taittamiseen. Sekä työ- että hyödykemarkkinoiden normien purkamiselle ja joustavuuden lisäämiselle on edelleen huutava tarve”, summaa pääekonomisti Heiskanen.
Lähde: www.op.fi
