Juhani Laurinkarin uutuusteos käsittelee taloudelliset ja sosiaaliset tavoitteet yhdistävän osuustoiminnan asemaa yhteisötaloudessa.
”Ajankohtaista ainesta on erityisesti keskustelu sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta (SOTE). Syynä sen mukaan ottoon ei ole vain ajankohtaisuus, vaan myös uudistushankkeen periaatteellinen merkitys sekä hyvinvointivaltiomme, että yhteisötalouden tulevaisuuden kannalta”, totesi Juhani Laurinkari kirjansa Yhteinen hyvä vai yksityinen etu? julkistamistilaisuudessa Pellervossa 9. toukokuuta.
Laurinkarin mukaan ajankohtaisen aiheen, kuten soten, käsittelyssä on omat riskinsä, koska sellainen uhkaa jatkuvasti muuttuvana vanheta käsiin. Hän onkin pyrkinyt pitäytymään teoksessaan myös soten käsittelyssä periaatteiden tasolla ja hahmottamaan yhteisötalouden tulevaisuuden näköaloja.
”Tulevaisuus sinänsä on monin osin ennakoimatonta, mutta keskeiset tendenssit ja hyvinvointipolitiikan vaihtoehdot ovat mielestäni sote-uudistuksessakin nähtävissä. Sotehan on muuttamassa perustavanlaatuisesti palvelu- ja osallistumisjärjestelmiämme. Uudistus avaa myös mahdollisuuksia yhteisötaloudelle, jos niitä osataan järkevästi ottaa huomioon”, Laurinkari sanoo ja jatkaa:
”Niin yllättävältä kuin se tuntuukin, yhteisötaloutta ei tunneta riittävän hyvin yhteiskunnassamme. Siitä on selvänä osoituksena esimerkiksi sote -keskustelu, jossa kiistellään pitäisikö palvelut tuottaa markkinoiden, siis aina osakeyhtiöiden, vai valtion ja kuntien toimesta. Yhteisötalous ei nouse varteenotettavana vaihtoehtona esiin esimerkiksi vaalikeskusteluissa.”
Taloudelliseen yhteistoimintaan on kohdistunut kuitenkin viime vuosina monenlaisia odotuksia. Siitä on haettu uusia virkkeitä hidastuneeseen talouskasvuun, kansalaisten hyvinvoinnin haasteisiin ja valtiolliseen sosiaalipolitiikkaan. Ristivetoa erilaisten tavoitearvojen välillä on esiintynyt myös alan sisälläkin. Aina yksimielisyyttä ei ole ollut edes peruskäsitteistä.
”Suuryrityksiä suositaan”
Laurinkarin mukaan yhteisötaloutta käsittelevää suomenkielistä kirjallisuutta on ollut 2000-luvun alkuun asti niukasti tarjolla. Viime vuosina tilanne on jossain määrin muuttunut uuden tutkijasukupolven aktiivisuuden ja yhteiskunnassa heränneen, laajentuneen kiinnostuksen myötä.
”Pyrin herättämään kirjallani keskustelua erityisesti yhteisötalouden merkityksestä jäsentensä hyvinvoinnin, osallisuuden ja sosiaalisen turvallisuuden edistäjänä. Tarkastellessani alan hyvinvointipoliittista merkitystä tulkitsen samalla yhteisötalouden perinteisten arvojen ja toimintamuotojen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Samalla selvennän rajaa yhteisötalouden ja muun yritystoiminnan välillä.”
Tästä osoituksena ovat Laurinkarin mukaan muun muassa uudistetun kilpailulainsäädännön tulkinnat. Suomessa taloudellinen yhteistoiminta tulkitaan yhä edelleen usein markkinakilpailun vääristämiseksi. ”Esimerkiksi järjestöjen palveluilta ja maatalousyrityksiltä on evätty avustuksia tällä perusteella, vaikkei kilpailevaa yritystoimintaa olisikaan.”
”Lainsäädännössämme onkin selkeä yrittämisvapauden ja kansalaisoikeuksien välinen ristiriita. Markkinataloudessa kilpailunvapaus tarkoittaa yleensä sijoittajien etujen turvaamista. Tavoiteltu yrittäjyyden monipuolistaminen on merkinnyt käytännössä suuryritysten suosimista”, arvioi Laurinkari.
Hänen mielestään suurorganisaatiot ovat kilpailussa, viranomaisten hankinnat mukaan lukien, etulyöntiasemassa. Tällä on luonnollisesti vaikutusta yleiseen ajatteluun, kun kilpailua korostetaan yhteistoiminnan sijasta talousteorioissa, elinkeinopolitiikassa, yrittäjyyden edistämisessä, yksityistämisessä, ideologisessa keskustelussa ja myös opetuksessa.
Juhani Laurinkarin kirjan sisältöön on vaikuttanut suuresti hänen toimintana 1980-luvulta alkaen AGI:n saksankielisen alueen osuustoimintatutkimuksen tieteellisessä järjestössä sekä Euroopan tiede- ja taideakatemian jäsenenä. Laurinkari on Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan professori (emer.).
Lisätietoja Juhani Laurinkarilta, juhani.laurinkari@uef.fi puh. 050 555 0440 ja Pellervosta toimitusjohtaja Sami Karhulta, sami.karhu@pellervo.fi, puh. 0400 545 989.
Kirja on tilattavissa Pellervon verkkokaupasta: https://pellervo.fi/tuote/yhteinen-hyva-vai-yksityinen-etu-yhteisotalous-hyvinvoinnin-rakentajana/
