Väitös: Suo­ma­lai­set oli­vat poik­keuk­sel­li­sen in­nok­kai­ta osuus­kaup­pa­toi­min­nas­sa

Suomalainen päivittäistavarakauppa on poikkeuksellisen keskittynyttä. SOK ja Kesko hallitsevat markkinoita noin 85 prosentin osuudella. Ulkomainen jätti Lidl on pystynyt saamaan haltuunsa vain vaajat 10 prosenttia. Helsingin yliopistossa perjantaina 9.11. tarkastettavan Anitra Komulaisen väitöstutkimuksen mukaan keskittyminen tapahtui jo 1930-luvulla.

Suomalaisen päivittäistavarakaupan keskittymisen syistä on tutkija Anitra Komulaisen mukaan esitetty erilaisia arvailuja. Ilmiötä on selitetty mm. ilmastolla (kylmyys pakottaa asioimaan vain yhdessä kaupassa), autoiluinnostuksella (suomalaiset suuntaavat automarketeihin), suomalaisten pihiydellä (pyrkimys ostaa aina halvinta, jolloin vain suuret kaupat menestyvät) ja naisten tasa-arvoisella asemalla (useimmat suomalaiset naiset käyvät töissä, eikä heillä ole aikaa kierrellä leipomoissa tai lihakaupoissa).

Keskittymisen vaikutuksista kuluttajien arkeen on Komulaisen mukaan keskusteltu paljon. Joidenkin mukaan se on helpottanut kuluttajien asemaa mm. alentamalla hintoja. Toisten mukaan keskittyminen on pikemminkin huonontanut kuluttajien asemaa mm. vähentämällä valinnanvapautta, korottamalla hintoja ja heikentämällä tuottajien asemaa.

Keskittymistä on pidetty vasta 1960– ja 70-lukujen ilmiönä. Anitra Komulaisen mukaan maan päivittäistavarakauppa keskittyi jo vuoteen 1938 mennessä.

”Suurimpana syynä olivat nopeasti ja vahvasti markkinoille tulleet SOK:n ja sen kilpailijaksi syntyneen OTK:n eli Osuustukkukaupan osuuskaupat. Ne pakottivat myös yksityiset tukku- ja vähittäiskauppiaat perustamaan omia kaupallisia keskusliikkeitään. Muualla yksityiset kauppiaat järjestäytyivät useimmiten ensin aatteellisesti ja vasta myöhemmin kaupallisesti.”

Anitra Komulainen väittelee 9.11.2018 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”Valloittavat osuuskaupat – päivittäistavarakaupan keskittyminen Suomessa 1879-1938”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopiston päärakennus, auditorio XII, Unioninkatu 34. Vastaväittäjänä on professori Mika Kallioinen, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Niklas Jensen-Eriksen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Lue lisää Helsingin yliopiston kotisivuilta: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/suomalaiset-olivat-poikkeuksellisen-innokkaita-osuuskauppatoiminnassa

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoimintajohtajat vaativat: Osuuskunnat osaksi opetusta – talouskasvatus on vajavaista ilman niitä

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo luovutti tänään eduskunnassa yhdessä jäsentensä kanssa vetoomuksen tiede- ja kulttuuriministerille Talvitielle sekä eduskuntaryhmien edustajille: nykyinen talous- ja yrittäjyysopetus antaa nuorille vajavaisen kuvan taloudesta. Vaikka yli 90 % suomalaisista on jäseninä osuuskunnissa ja keskinäisissä yhtiöissä, vain kolmasosa tuntee yritysmallin.

Osuuskunnat vahvoilla Suomen houkuttelevimpien työnantajien 2025-listoilla

Vuoden 2025 Universumin työnantajatutkimus paljastaa, että osuustoiminnalliset yritykset menestyvät erinomaisesti suomalaisilla työmarkkinoilla. Tutkimus mittaa vuosittain erikseen eri alojen korkeakouluopiskelijoiden sekä ammattilaisten käsityksiä ihannetyönantajista. Kaupallisen alan asiantuntijoiden kärkikaksikko pysyi muuttumattomana: ykkösenä OP-Ryhmä ja toisena S-Ryhmä.

Osuuskunnat yrittäjyyskasvatuksen ytimessä

Yrittäjyyskasvatus on tärkeä osa opintoja, mutta se ei saa jäädä pelkästään teoriaksi. Todellinen oppi syntyy tekemällä. Suomessa on pitkät perinteet opiskelija- ja oppilaitososuuskunnilla sekä toisella asteella että korkeakouluissa ja tätä vahvuutta kannattaa vaalia. Tällä hetkellä yli 60 oppilaitoksessa on toimiva osuuskunta.

Tilaa uutiskirje