Pellervon Aamussa perjantaina 3. toukokuuta oli vieraana kaksi kokenutta lobbaria – johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki Pellervon, MTK:n ja SLC:n yhteiseltä toimistolta ja EU-yhteiskuntasuhdejohtaja Tytti Peltonen ja Metsä Groupista. He molemmat ovat asuneet ja vaikuttaneet Brysselissä 14 vuotta.
Mari Kokon johdolla analysoitiin päättyvää parlamenttikautta ja luotiin näkymiä tulevaan.
-Meillä on nyt ollut erittäin kunnianhimoinen komissio, jolla on ollut tahtotilana tehdä Euroopasta maailman ilmastoasioiden johtaja, totesi Leiponen-Syyrakki.
Vihreän siirtymän ohjelma on ollut valtava lakipaketti, jota valmisteltiin paljolti koronan luomassa erityistilassa. Etäyhteyksien käyttö opittiin, ja se on ollut suomalaisille hyödyksi. Tapaamismahdollisuudet helpottuivat.
Tällä kaudella erityisenä haasteena on ollut todella pitkälle menevä, yksityiskohtainen sääntely", sanoi Peltonen.
Loppukaudesta pinnalle ovat nousseet tarve teollisuuspolitiikalle ja biotalousohjelman valmistelu.
Molemmat olivat keskustelussa yhtä mieltä suomalaisten euroedustajien vahvasta roolista kuluneella vaalikaudella. Yksittäisellä mepillä on paljon lainsäädäntövaltaa, jos hän on onnistunut saavuttamaan parlamentissa merkityksellisen roolin.
-Suomella on ollut hurjan hyvä ja osaava meppijoukko, jotka ovat olleet vaikutusvaltaisissa asemissa parlamentissa", tiivisti Leiponen-Syyrakki. "Heille täytyy olla kiitollinen.
Vaikuttaminen aloitettava riittävän ajoissa
Ensi kaudella tulevat vahvoja teemoja olemaan ilmastopolitiikan ohella ainakin maahanmuutto, EU:n laajentuminen ja kilpailukyky. Turvallisuusasioihin tulevat liittymään myös ruokaturvan ja omavaraisuuden näkökulmat.
-Olisi hyvä keskustella myös siitä, mitä me suomalaiset voimme EU:lle tarjota. Mitä ratkaisuja voimme tuoda esimerkiksi ilmastopolitiikkaan ja kiertotalouspolitiikkaan? Suomalaiset yrityksethän ovat innovatiivisia ja monessa suhteessa edelläkävijöitä, Tytti Peltonen huomautti.
Siinä kiteytyy myös vaikuttamistyön ydin. Kun tarjotaan proaktiivisesti ratkaisuja, voidaan samalla vaikuttaa lainsäädännön Suomen kannalta hankaliin kohtiin.
Peltonen korosti, että päätöksentekoprosessi pitää tuntea yksityiskohtaisesti, jotta voidaan tavata oikeat ihmiset riittävän ajoissa. Dialogi komission pitää käynnistää vuosia etukäteen. Komissio valmistelee parlamenttiin vietäviä esityksiä keskimäärin kaksi vuotta.
Kolmas vaikuttamisen kannalta tärkeä tekijä on yhteistyökumppaneiden etsiminen:
-Olemme olleet EU:n jäsen kohta 30 vuotta. Siinä ajassa on opittu, että kukaan muu ei meidän etuja aja - mutta toisaalta vaikuttamistyötä ei myöskään voi tehdä yksin. Täytyy löytää hyvin kumppaneita, Leiponen-Syyrakki sanoi.
Etsitään liittolaisia, muualtakin kuin omasta arvoketjusta. Erilaisten ihmisten kanssa on tehtävä tiiviistä yhteistyötä, jossa tulee ymmärtää, mikä on keskustelukumppanille tärkeää ja millaisesta ympäristöstä hän tulee.
-Roolimme lobbarina on auttaa päätöksentekijöitä tekemään parempaa päätöksentekoa ja parempaa lainsäädäntöä. Pitää olla luottamusta eli faktat kohdallaan siinä, mitä sanotaan. Sen rakentamiseen menee aikaa, Leiponen-Syyrakki totesi.
-Tiivis yhteistyö ja verkostot ovat avain menestykseen.
Osuuskunnat ylläpitävät vakautta
Mari Kokko muistutti, että osuuskunnat ovat Euroopalle tärkeitä, sillä ne ylläpitävät vakautta. Maanosassa on yli 250 000 osuuskuntaa, joilla on 163 miljoonaa jäsentä ja ne työllistävät 5,4 miljoonaa ihmistä.
Osuuskunnat ovat kestävän tulevaisuuden rakentajia – joille vahva ja yhteinen EU on etu. Osuuskuntien tärkein vaalitavoite on, että ne huomioidaan yrityksiä koskevassa sääntelyssä. Muuten uhkana ovat kilpailua vääristävät erot paikallisessa lainsäädännössä.
-On tärkeää, että innostumme vaaleista, jotta saadaan osaavia poliitikkoja mepeiksi myös ensi kaudella.
