KTM, KM Sanna Saastamoinen väitteli 16.5.2025 Itä-Suomen yliopistossa palvelujohtamisen alalta. Hänen väitöstutkimuksensa tarkastelee osuuskuntien tarkoituksen ymmärtämistä ja sen johtamisen edellytyksiä.
Väitöstyössä tuodaan esille, ettäosuuskuntien tarkoituksen ymmärrys on osuuskuntajohtajien keskuudessa hajanaista, eikä yhteistä näkemystä ole. Tämä estää osuuskuntien ainutlaatuisen roolin ja arvopohjan täysipainoisen toteutumisen. Kun osuuskuntien erityispiirteet jäävät taka-alalle, jää myös merkittävä kilpailuetua luova potentiaali hyödyntämättä.
Saastamoinen katsoo, että osuuskuntien tarkoituksen tulee ulottua jäsenten taloudellista hyötyä pidemmälle. Se ei ykinään riitä. Myös sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tarpeet on tunnistettava ja otettava osaksi toiminnan ydintä. Osuuskunnan toiminnan tulisi tuottaa arvoa paitsi yksittäisille jäsenille myös koko yhteisölle.
Maailma liikkuu osuustoiminalliseen suuntaan ja osuuskunnat liikkuvat toiseen suuntaan
Saastamoinen nostaa väitöksessään esille, että maailma liikkuu kohti osuustoiminnallisempia arvoja, mutta osuuskunnat itse näyttävät paikoin liikkuvan toiseen suuntaan.
Erilaiset ulkoiset paineet kuten markkinavetoinen toimintaympäristö ja vallitseva koulutussuuntaus ovat muokanneet johtajien ajattelua vuosikymmenten ajan ja se näkyy osuuskuntien johtamisessa.
Samanaikaisesti yhteiskunnallinen keskustelu nostaa yhä selvemmin esiin tarpeen uudenlaiselle, vastuullisemmalle yritystoiminnalle. Osuuskunnilla olisi tähän valmis malli, mutta sen hyödyntäminen edellyttää tarkoituksen ja arvopohjan syvällistä ymmärrystä.
Saastamoisen tutkimuksen mukaan osa johtajista tunnistaa edelleen osuustoiminnan ideologisen ytimen, mutta yleisesti arvoymmärrys erityisesti osuuskuntien kaksoisluonteesta liiketoimintana ja jäsenyhteisönä on kapea. Ideologinen perusta puuttuu monesti kokonaan.
Tässä kehityksessä on kadotettu osa osuuskuntien potentiaalisesta kilpailuedusta, mikä tekee osuuskunnista aidosti erottuvia ja merkityksellisiä toimijoita muuttuvassa maailmassa.
Tutkimuksen mukaan osa johtajista näkee osuuskuntien tehtävän ennen kaikkea taloudellisen hyödyn tuottamisena jäsenille, kun taas toiset korostavat laajempia yhteiskunnallisia arvoja, kuten tasa-arvon ja alueellisen elinvoimaisuuden edistämistä. Näiden tulkintojen hajanaisuus voi vaikeuttaa osuuskuntien ainutlaatuisen tarkoituksen johtamista ja heikentää sen toteutumista käytännössä.
– Yrityksen tarkoituksen ymmärtäminen on keskeistä johtamisen kannalta. Erityisesti osuuskunnissa, joiden toiminta nojaa arvopohjaan ja jäsenkeskeisyyteen, on tärkeää tunnistaa, miten tarkoitusta tulkitaan ja johdetaan, Saastamoinen toteaa.
Kaksoisluonteen ymmärtäminen haastaa johtamista
Tutkimus toi esiin, että osuuskuntien rooli liikeyrityksenä on johtajille selkeä, mutta jäsenyhteisön roolin hahmottaminen on usein vaikeaa ja jää liiketoimintaroolin varjoon. Myös osuustoimintaan liitetyt arvot ymmärrettiin useimmiten ulkoisten odotusten kautta, ei ideologisena tai strategisena perustana.
– Kun osuuskunnan arvopohja ja ideologinen tausta jäävät taka-alalle, on vaarana, että sen toiminta lähenee sijoittajaomisteisten yritysten logiikkaa, Saastamoinen varoittaa.
Käytännön työhön sovellettavaa tutkimustietoa
Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti osuuskuntien johtamisen ja hallinnon kehittämisessä. Ne tarjoavat välineitä osuuskunnan tarkoituksen ymmärtämiseen ja keinoja tunnistaa ulkoisia paineita, jotka voivat kaventaa johtajien ajattelua. Saastamoisen mukaan tutkimus voi tukea myös johtajien koulutusta ja valmennusta sekä auttaa vahvistamaan osuuskuntien arvopohjaista identiteettiä.
Laadulliseen aineistoon perustuva tutkimus
Väitöskirja koostuu kolmesta tieteellisestä artikkelista ja yhteenveto-osuudesta. Aineistona tutkimuksessa käytettiin 41 suuren suomalaisen osuuskunnan johtajan haastattelua. Johtajista 22 toimi toimitusjohtajina tai pääjohtajina ja 19 hallituksen tai hallintoneuvoston puheenjohtajina. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Väitöskirja Understanding the cooperative purpose and some prerequisites for its management tarkastettiin yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Itä-Suomen yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Iiro Jussila LUT-yliopistosta ja kustoksena professori Anu Puusa Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli oli suomi.
Linkki väitöstyöhön Understanding the cooperative purpose and some prerequisites for its management
