Budjettiriihi linjasi, että työnhakijalle luodaan parempia kannusteita koko- ja osa-aikaiseen yritystoimintaan. Pellervon toimitusjohtaja Mari Kokko pitää linjausta tärkeänä ja oikeansuuntaisena.
– Työosuuskunnat ovat osoittaneet jo aiemmin kykynsä auttaa ihmisiä työhön kiinni vaikeissakin tilanteissa. Nyt meillä on mahdollisuus päivittää tuo toimiva idea vastaamaan tämän päivän työelämän tarpeita, Kokko sanoo.
1990-luvun alussa työttömyys oli historiallisen korkealla. Silloin perustettiin työosuuskuntia. Toimeentulo koottiin monista pienemmistä tehtävistä ja osuuskunta hoiti hallinnollisen selkänojan kuten laskutuksen ja verot sekä yhteisön ja toimi samalla työnantajana. Malli toimi, koska se mahdollisti työn tekemisen ilman, että yksilö jäi yksin.
Nyt tilanne on jälleen samankaltainen. Työmarkkinat pirstaloituvat, kasvunäkymät ovat heikot ja yhä useampi rakentaa toimeentulonsa monista lähteistä. Työ- ja yrittäjäosuuskunnat voivat tarjota matalan kynnyksen väylän työllistymiseen, turvaa ja yhteisöllisyyttä.
– On olennaista, että hallitus huomioi uudistuksissaan myös osuuskunnat. Ne voivat olla merkittävä osa ratkaisua, kun etsimme uusia tapoja lisätä työllisyyttä, yrittäjyyttä ja tarjota turvaa työn murroksessa. Osuustoiminta on yhteisöllistä, mikä madaltaa kynnystä yrittäjyyteen, Kokko painottaa.
On aika ottaa käyttöön vanha idea – päivitettynä tämän päivän tarpeisiin.
Suomessa toimii useita työosuuskuntia, jotka tarjoavat jäsenilleen mahdollisuuden työllistyä joustavasti ja yhteisöllisesti. Alla kymmenen suurinta työosuuskuntaa vuonna 2024 liikevaihdon perusteella.
Osuuskunta (kotipaikka, perustamisvuosi), liikevaihto
1. Kilon Osuus-Auto (Espoo, 1987), 16 300 000 euroa
2. Osuuskunta Meriasennus (Lahti, 1998), 10 363 000 euroa
3. Sonder Collective osk (Helsinki, 2018), 5 813 000 euroa
4. Viittomakielialan Osuuskunta Via (Helsinki, 2000), 5 802 000 euroa
5. Lilith Osk (Helsinki, 1997), 3 530 000 euroa (Tilikaudella 1.4.2024-31.3.2025)
6. Mediakunta Osk (Helsinki, 2016), 2 198 000 euroa
7. Taitovakka Työosuuskunta (Uusikaupunki, 1995), 1 335 000 euroa
8. Lahden alueen osuuskunta Startti (Lahti, 2010), 1 106 000 euroa
9. OSK Rotunda (Helsinki, 2012), 986 000 euroa
10. Tampereen Muurausliike Osk (Tampere, 2009), 918 000 euroa
