HKScan laski ensimmäisenä maailmassa broilerin vesijalanjäljen AWARE-menetelmällä

Itämeren alueella on runsaat vesivarat, joten täällä on hyvät olosuhteet kestävään lihantuotantoon. AWARE on uusi vesijalanjäljen laskentamenetelmä, jolla huomioidaan tuotteen vaikutus alueelliseen vesiniukkuuteen. Uuden laskentatuloksen mukaan Kariniemen pilottitilalle laskettu vesijalanjälki on 0,58 m3 AWARE/teuras kg.

Itämeren alueen hyvät vesivarat antavat merkittävän kilpailuedun ruoantuotannossa verrattuna moniin muihin maihin. Vesijalanjälki on mittari, jonka avulla kuvataan ruoantuotannon veden käyttöä ja käytön vaikutuksia. AWARE-menetelmässä arvioidaan vesiniukkuusvaikutuksia. Veden käyttö suhteutetaan veden saatavuuteen tuotantoalueella ja siten vedenkäytön vaikutuksia eri alueilla voidaan vertailla. Käytännössä saman elintarvikkeen tuotanto veden niukkuudesta kärsivillä alueilla näkyy suurempana vesijalanjälkenä. Toisaalta saman vesimäärän käyttö vesivarojen puolesta suotuisammassa ympäristössä johtaa pienempään vesijalanjälkeen.

HKScan otti ensimmäisenä maailmassa AWARE-menetelmän käyttöön siipikarjan vesijalanjäljen laskennassa. Tuoreen tuloksen mukaan Kariniemen kananpojan vesijalanjälki pilottitilalle on 0,58 m3 AWARE/teuras kg. Suurin osa vesijalanjäljen elinkaarivaikutuksista muodostuu rehuketjussa. Vesijalanjälki on laskettu vuoden 2019 broilertuotannon luvuista.

Laskennassa käytetty AWARE-menetelmä on laadukas. Tämä uudehko menetelmä on otettu käyttöön mm. EU:n Product Environmental Footprint (PEF) laskentaohjeistuksiin tuotekohtaisen vesiniukkuusvaikutuksen arvioimiseksi, ja sen käyttö lisääntyykin maailmalla koko ajan. 

”Vesiniukkuusvaikutuksen luonteeseen kuuluu, että vaihtelu tuloksissa tuoteryhmän sisällä on paljon suurempaa kuin esimerkiksi hiilijalanjäljessä. Kuluttajan kannalta on erittäin hyvä asia, että yritykset tutkivat omien tuotantoketjujensa vesiniukkuusvaikutukset, vaikka vertailukohtia ei vielä juuri olekaan. Oman ketjun tunteminen on ensimmäinen askel kehittämisen tiellä”, laskennan tehneen Luonnonvarakeskuksen tutkija Kirsi Usva sanoo.

Vastuullisuus on jatkuvaa parantamista

HKScanille vastuullisuus on aitoja tekoja koko ruokaketjussa, keskeinen osa strategiaa ja jatkuvaa parantamista. Ympäristöjalanjäljet ovat tärkeitä mittareita, joiden avulla ympäristövaikutuksia voidaan tunnistaa ja vähentää. 

”Tiettävästi olemme maailman ensimmäinen yritys, joka on ottanut AWARE-vesijalanjälkimenetelmän käyttöön siipikarjan vesijalanjälkilaskennassa. HKScanin markkina-alueilla on puhtaat ja runsaat vesivarannot, jotka mahdollistavat kestävän alkutuotannon. Suuri etu on, että meillä peltoja ei tarvitse keinokastella. Kotimainen liha on myös vesijalanjäljen näkökulmasta vastuullinen valinta”, painottaa HKScanin alkutuotannon kehitysjohtaja Ulf Jahnsson. 

AWARE-menetelmän uutuudesta johtuen tuloksia erilaisten elintarvikkeiden vesijalanjäljistä on toistaiseksi vähän. Mielenkiintoinen tulos löytyy kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskentaa ja vesijalanjälkeä koskevassa tutkimuksessa, jossa todetaan espanjalaisen tomaatin AWARE-pohjaisen vesijalanjäljen olevan noin 91 kertaa korkeampi kuin Suomessa. Jahnsson jatkaa, että HKScan Agrofood Ecosystem® -verkostossa edistetään peltoviljelyn resurssitehokkuutta. ”Pellon satotason nostamisella pienennetään lihan hiili- ja vesijalanjälkeä. Tätä työtä teemme yhdessä sopimustuottajiemme ja kumppaneidemme kanssa.”

Lähde: Cision

Jaa artikkeli

Lue myös

Metsä Groupin uudistava maankäyttö tähtää luonnon tilaa vahvistavaan kulttuurimuutokseen rakennetussa ympäristössä

Metsä Group on asettanut tavoitteekseen luonnon tilan vahvistamisen toiminnassaan vuoteen 2030 mennessä. Nyt laaditut uudistavan maankäytön periaatteet ohjaavat suunnitelmien toteuttamista rakennetussa ympäristössä. Uudistavan maankäytön pilottivaihe käynnistyi viime vuonna Kemissä. Villi vyöhyke ry:n kanssa laaditut periaatteet ohjaavat biodiversiteettisuunnitelmien toteuttamista kaikilla Metsä Groupin 25 tehdaspaikkakunnalla lähivuosien aikana.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Data ja yhteistyö – näihin kiteytyy niin suurten kuin pienten yritysten vastuullisuustyö lähivuosina

Yritysten toimintakenttä on valtavassa muutoksessa. Vaikka jatkuvasti lisääntyvä ja kiristyvä kestävyyssääntely ei välttämättä suoraan koske pieniä ja keskisuuria yrityksiä, välillisesti pankkien ja rahoittajien kautta sekä osana arvoketjuja vaikutuksilta ei voi välttyä. Pellervo järjesti 18.1. tilaisuuden, jossa keskusteltiin siitä mitä pk-yritykset voivat odottaa ja miten niiden tulisi toimia jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa, jotta niiden toimintaedellytykset markkinoilla säilyvät

LPOnet digipalveluosuuskunnalle on myönnetty Avainlippu

Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt koko Itä-Uudellamaalla toimivalle asiakasomisteiselle LPOnet Osk:lle Avainlippu-tunnuksen osoituksena Suomessa tuotetulle ja Suomessa työllistävälle palvelulle. Paikallisena asiakasomisteisena digipalveluoperaattorina tuomme missiomme mukaisesti lisää elinvoimaa Itä-uusmaalaisille asukkaille ja yrityksille. Kotimaisuudesta viestivä Avainlippu-tunnus on meille tärkeä tapa konkretisoida kuinka vastuullinen, asiakaslähtöinen ja pitkäjänteinen toimintatapamme on.