Kehitysvammaisten työllisyyttä edistetään osuuskuntia kehittämällä

Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa tavoitellaan kehitysvammaisille henkilöille uusia työmahdollisuuksia ja palkkaa tehdystä työstä. Tuettujen osuuskuntien avulla pyritään osaltaan löytämään keinoja myös työvoimapulaan.

Keskisuomalaisista yrityksistä valtaosa kärsii työvoimapulasta (mm. Keskisuomalainen 2.9.2021 ja Yle Keski-Suomi 28.7.2021). Työvoimapulaan haetaan ratkaisuja eri keinoin. Osatyökykyisten työpanosta pyritään jatkossa hyödyntämään tehokkaammin valtionkin toimesta. Esimerkiksi kehitysvammaisten työllisyysaste on ollut pitkään varsin matalalla tasolla, eikä nykyisillä toimintamalleilla ole ollut toivottuja tuloksia.

Kehitysvammaliiton mukaan 30 000 työikäisestä kehitysvammaisesta vain 500–600 tekee työsuhteista työtä. Kehitysvammaisten ihmisten työllistyminen palkkatyöhön työtoiminnan palvelujen käyttämisen sijasta maksaa itsensä yhteiskunnalle takaisin. Jo vuonna 2004 toteutetun Kehitysvammaliiton selvityksen mukaan jokainen työhönvalmennukseen sijoitettu euro tulee takaisin 1,34-kertaisena.

Osuuskunta voisi tulevaisuudessa mahdollistaa töiden ja työntekijöiden kohtaamisen entistä paremmin. Tuetun osuuskunnan malli voikin osaltaan helpottaa työvoimapulan ratkaisemisessa. Mallia kehitetään Jyväskylän ammattikorkeakoulussa yhdessä Jyväskylän kaupungin työvalmennuspalvelu Kätevän, Äänekosken Toimintakeskus Mintaken, Viitasaaren toimintakeskus Kaislan sekä Kehitysvammaisten Tukiliiton kanssa.

– Olemme kiertäneet toimintakeskuksissa ja pitäneet työpajoja, joissa olemme selvittäneet kehitysvammaisten osaamista ja kiinnostusta erilaisten töiden suhteen. Monenlaista osaamista on tullut vastaan ja kiinnostusta päästä tekemään töitä, kertoo Tuettu osuuskunta -hankkeen projektipäällikkö Jyrki Vihriälä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. 

Jaa artikkeli

Lue myös

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Data ja yhteistyö – näihin kiteytyy niin suurten kuin pienten yritysten vastuullisuustyö lähivuosina

Yritysten toimintakenttä on valtavassa muutoksessa. Vaikka jatkuvasti lisääntyvä ja kiristyvä kestävyyssääntely ei välttämättä suoraan koske pieniä ja keskisuuria yrityksiä, välillisesti pankkien ja rahoittajien kautta sekä osana arvoketjuja vaikutuksilta ei voi välttyä. Pellervo järjesti 18.1. tilaisuuden, jossa keskusteltiin siitä mitä pk-yritykset voivat odottaa ja miten niiden tulisi toimia jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa, jotta niiden toimintaedellytykset markkinoilla säilyvät

LPOnet digipalveluosuuskunnalle on myönnetty Avainlippu

Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt koko Itä-Uudellamaalla toimivalle asiakasomisteiselle LPOnet Osk:lle Avainlippu-tunnuksen osoituksena Suomessa tuotetulle ja Suomessa työllistävälle palvelulle. Paikallisena asiakasomisteisena digipalveluoperaattorina tuomme missiomme mukaisesti lisää elinvoimaa Itä-uusmaalaisille asukkaille ja yrityksille. Kotimaisuudesta viestivä Avainlippu-tunnus on meille tärkeä tapa konkretisoida kuinka vastuullinen, asiakaslähtöinen ja pitkäjänteinen toimintatapamme on.

Metsä Group järjesti toimittajilleen vastuullisuuskilpailun – voittaja Soilfood

Soilfood Oy valittiin voittajaksi Metsä Groupin toimittajien vastuullisuuskilpailussa. Yritys valmistaa muun muassa metsäteollisuuden jäte- ja sivuvirroista maanparannusaineita maatiloille ja uusioraaka-aineita teollisuudelle. Metsä Group haastoi tänä vuonna palvelu- ja tavarantoimittajat ensimmäistä kertaa vastuullisuuskilpailuun, johon osallistui yhteensä 92 ehdotusta.