S-ryhmä kartoittaa luontohaittansa yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Kaupparyhmän luontojalanjäljen, eli sen toimintojen haitat luonnon monimuotoisuudelle, arvioi Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom. Menetelmän kehitystyön rahoittavat yhdessä S-ryhmä ja Sitra.
Yhteisen tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää työkaluja yritysten ja organisaatioiden luontohaittojen arviointiin. Avoimesti julkaistavat menetelmät ja työkalut mahdollistavat tehokkaampien luontokatoa ehkäisevien toimenpiteiden suunnittelun esimerkiksi yritysten arvoketjuissa.
– Erityisen haastavaa on tunnistaa arvoketjun eli esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden ostojen luontohaittoja. Hankintojen kautta suuri osa suomalaisen kulutuksen aiheuttamista luontohaitoista siirtyy maamme rajojen ulkopuolelle eripuolille maapalloa, Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho kertoo.
S-ryhmässä on luontohaittojen merkitykseen jo herätty ja tutkimushanketta tervehditään ilolla.
– Vaikka luontohaittojen vaikutukset esimerkiksi raaka-aineiden saatavuuteen on jo tunnistettu, meillä ei ole vielä ilmastomittareiden kaltaisia työkaluja luontohaittojen mittaamiseen. Mittareita kuitenkin tarvitaan pikaisesti, jotta voimme ymmärtää koko arvoketjumme haitat ja asettaa tavoitteita niiden vähentämiseksi”, SOK:n vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa korostaa.
S-ryhmässä luonnon monimuotoisuuden viitekehykseen kuuluvat luonnonsuojelun lisäksi myös ryhmän tekemä ilmastotyö ja kierrätys. Käytännön toimina ryhmä on tehnyt jo oman kalalinjauksen, metsäkatolinjauksen sekä linjaukset metsäkadon kannalta kriittisille raaka-aineille, kuten soija, palmuöljy, kahvi, kaakao, tee, puu ja pahvi sekä naudanliha. Lisäksi ryhmässä on nostettu voimakkaasti esille hävikin vähentäminen sekä ilmastoviisaan syömisen ja hiiliviljelyn edistäminen.
Luontohaittojen laskentaa pilotoidaan
Vuoden 2022 alusta alkavassa yhteishankkeessa kehitettävä organisaation luontohaittojen kokonaisvaltainen laskentamalli antaa aiempaa laajemmin mahdollisuuden asettaa luontotavoitteet ilmastotavoitteiden rinnalle. Malli on määrä olla käyttökelpoinen yhtä lailla Suomessa kuin kansainvälisesti, ja sen ansiosta organisaatiot voivat helpommin sitoutua välttämään luontoa kokonaisuudessaan heikentävää toimintaa.
Hankkeessa pilotoidaan myös talouskirjanpitoon perustuvaa luontohaittojen laskentaa, joka mahdollistaisi kustannustehokkaan laskennan erityisesti yrityksen arvoketjun osalta. Aiemmin luontohaittojen laskentaa on pilotoitu Jyväskylän yliopiston kirjanpitoon perustuen Sustainability for JYU -hankkeessa.
Uusi yhteishanke perustuu Sustainability for JYU:ssa kehitetylle tietotaidolle. Hanke on osa Suomen Akatemian Strategisen Tutkimuksen Neuvoston (STN) rahoittamaa hankekokonaisuutta Ekologinen kompensaatio oikeudenmukaisessa siirtymässä kohti luonnon kokonaisheikentymättömyyttä (BOOST), jonka tarkoituksena on luonnon monimuotoisuuden turvaamisen valtavirtaistaminen.