S-ryhmä selvityttää yhteistyössä tutkijoiden kanssa oman vaikutuksensa luontoon uraauurtavassa hankkeessa

S-ryhmä kartoittaa luontohaittansa yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Kaupparyhmän luontojalanjäljen, eli sen toimintojen haitat luonnon monimuotoisuudelle, arvioi Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom. Menetelmän kehitystyön rahoittavat yhdessä S-ryhmä ja Sitra.

Yhteisen tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää työkaluja yritysten ja organisaatioiden luontohaittojen arviointiin. Avoimesti julkaistavat menetelmät ja työkalut mahdollistavat tehokkaampien luontokatoa ehkäisevien toimenpiteiden suunnittelun esimerkiksi yritysten arvoketjuissa.

– Erityisen haastavaa on tunnistaa arvoketjun eli esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden ostojen luontohaittoja. Hankintojen kautta suuri osa suomalaisen kulutuksen aiheuttamista luontohaitoista siirtyy maamme rajojen ulkopuolelle eripuolille maapalloa, Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho kertoo.

S-ryhmässä on luontohaittojen merkitykseen jo herätty ja tutkimushanketta tervehditään ilolla.

– Vaikka luontohaittojen vaikutukset esimerkiksi raaka-aineiden saatavuuteen on jo tunnistettu, meillä ei ole vielä ilmastomittareiden kaltaisia työkaluja luontohaittojen mittaamiseen. Mittareita kuitenkin tarvitaan pikaisesti, jotta voimme ymmärtää koko arvoketjumme haitat ja asettaa tavoitteita niiden vähentämiseksi”, SOK:n vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa korostaa.

S-ryhmässä luonnon monimuotoisuuden viitekehykseen kuuluvat luonnonsuojelun lisäksi myös ryhmän tekemä ilmastotyö ja kierrätys. Käytännön toimina ryhmä on tehnyt jo oman kalalinjauksen, metsäkatolinjauksen sekä linjaukset metsäkadon kannalta kriittisille raaka-aineille, kuten soija, palmuöljy, kahvi, kaakao, tee, puu ja pahvi sekä naudanliha. Lisäksi ryhmässä on nostettu voimakkaasti esille hävikin vähentäminen sekä ilmastoviisaan syömisen ja hiiliviljelyn edistäminen.

Luontohaittojen laskentaa pilotoidaan

Vuoden 2022 alusta alkavassa yhteishankkeessa kehitettävä organisaation luontohaittojen kokonaisvaltainen laskentamalli antaa aiempaa laajemmin mahdollisuuden asettaa luontotavoitteet ilmastotavoitteiden rinnalle. Malli on määrä olla käyttökelpoinen yhtä lailla Suomessa kuin kansainvälisesti, ja sen ansiosta organisaatiot voivat helpommin sitoutua välttämään luontoa kokonaisuudessaan heikentävää toimintaa.

Hankkeessa pilotoidaan myös talouskirjanpitoon perustuvaa luontohaittojen laskentaa, joka mahdollistaisi kustannustehokkaan laskennan erityisesti yrityksen arvoketjun osalta. Aiemmin luontohaittojen laskentaa on pilotoitu Jyväskylän yliopiston kirjanpitoon perustuen Sustainability for JYU -hankkeessa.  

Uusi yhteishanke perustuu Sustainability for JYU:ssa kehitetylle tietotaidolle. Hanke on osa Suomen Akatemian Strategisen Tutkimuksen Neuvoston (STN) rahoittamaa hankekokonaisuutta Ekologinen kompensaatio oikeudenmukaisessa siirtymässä kohti luonnon kokonaisheikentymättömyyttä (BOOST), jonka tarkoituksena on luonnon monimuotoisuuden turvaamisen valtavirtaistaminen. 

Jaa artikkeli

Lue myös

Metsä Group on valinnut ensimmäiset rahoitettavat hankkeet luonnonhoito-ohjelmaansa

Metsä Group perusti syksyllä 2021 kymmenen vuotta kestävän ohjelman, jonka puitteissa se tukee Suomessa talousmetsien ulkopuolella toteutettavia luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen tilaa parantavia, alueellisesti vaikuttavia kehityshankkeita. Nämä hankkeet voivat liittyä esimerkiksi lintuvesiin ja kosteikkoihin, virtavesireitteihin, pienvesiin ja rantaluontokohteisiin, pölyttäjien elinolosuhteisiin tai uusiin vesiensuojelumenetelmiin. Marraskuun 2021 lopussa päättyneeseen ensimmäiseen hakuun osallistui lähes 40 erilaista hanketta.

Yritysten luotava nyt strategioita, joilla ei tähdätä jatkuvaan kasvuun

Yhteiskunnallisessa keskustelussa on alettu yhä laajemmin keskustella siitä, miten jatkuva kasvu ei ole enää mahdollista yrityksillekään. Uudehko ajattelutapa on nDegrowth-talous, josta on käytetty suomennoksia kuten kohtuutalous, ei-kasvu tai negatiivinen kasvu. Se tarkoittaa vapaaehtoista talouden koon rajoittamista, ympäristön ja luonnonvarojen talouskasvulle asettamien rajojen tunnistamista ja pyrkimystä pois sokeasta uskosta talouskasvun ja hyvinvoinnin yhteyteen. 

Atria lahjoittaa yhteensä 65 000 euroa yliopistoille, Seinäjoen Ammattikorkeakoululle ja Food and Forest Development Finlandille

Atrian näkökulmasta on tärkeää, että Suomessa toimii alueellisesti elinvoimaisia yliopistoja ja korkeakouluja. Atria Oyj lahjoittaa yhteensä 60 000 euroa kolmelle suomalaiselle yliopistolle ja yhdelle ammattikorkeakoululle. Lisäksi Atria lahjoittaa suomalaiselle Food and Forest Development Finland -järjestölle 5 000 euroa kehitysmaiden maa- ja metsätalouden tukemiseen.